Oikosulkumoottori

Staattorikäämityksen muodostaman magneettikentän pyörimisnopeus on

${\displaystyle n_{s}={{f} \over {p}}}$ (kierrosta / sekunti),

tai kierroksina minuutissa

${\displaystyle n_{s}={60\times {f} \over {p}}}$ (RPM),

missä f on moottoria syöttävän verkon taajuus ja p on magneettisten napaparien lukumäärä. Napaparien lukumäärä on puolet magneettisten napojen lukumäärästä. [1] [2]

Suhteellinen jättämä s voidaan laskea yhtälöstä

${\displaystyle s={\frac {n_{s}-n_{r}}{n_{s}}}\,}$

missä ${\displaystyle n_{s}}$ on staattorivuon sähköinen nopeus ja ${\displaystyle n_{r}}$ on roottorin mekaaninen pyörimisnopeus.

Roottorin (moottorin akselin) pyörimisnopeus voidaan laskea, kun tiedetään suhteellinen jättämä:

${\displaystyle n_{r}={n_{s}}(1-s)}$

Oikosulkumoottorin toiminta on yksinkertaisesti ymmärrettävissä niin, että vaihtosähkön taajuudella staattorin navoissa magneettikenttä siirtyy napaparin kerrallaan eteenpäin. Samalla staattorin magneettikenttä indusoi roottorin häkkikäämitykseen sähkövirran. Sähkövirran muodostamat magneettiset navat pyrkivät seuraamaan staattorin magneettikentän kiertymistä, jolloin moottori alkaa pyöriä. Suomessa käytössä olevalla vaihtosähkön taajuudella 1 napaparin (2 napaa) oikosulkumoottori pyörii tyypillisesti 3 000 kierrosta minuutissa (50 kierrosta sekunnissa) tai napaparien määrää lisäämällä hitaammin, esimerkiksi kahdella napaparilla (4 napaa) 1 500 tai neljällä napaparilla (8 napaa) 750 kierrosta minuutissa. Käytännössä moottorin pyörimisnopeutta kuitenkin hidastaa jättämä.

Teknisemmin kuvattuna oikosulkumoottori toimii siten, että staattorikäämeissä kulkeva sähkövirta synnyttää staattoriin pyörivän magneettikentän, kiertokentän. Oikosulkuroottorissa on käämitys, jonka sauvoja pyörivän staattorikentän vuoviivat leikkaavat. Kun roottorin käämitykseen kytketään kuormitus, roottorin häkkikäämitykseen muodostuu sähkövirta. Roottorin virran aiheuttaman magneettikentän ja staattorin välille syntyy voimavaikutus, joka pyrkii saamaan roottorin pyörimään. Jos syntyvä vääntömomentti on suurempi kuin pyörimistä vastustavan kuorman mekaaninen vääntömomentti, roottori alkaa pyöriä. Kun roottorin pyörimisnopeus kasvaa, staattorikentän ja roottorin sauvojen leikkausnopeus pienenee, jolloin myös roottorin sähköinen vääntömomentti pienenee.

Roottorin pyörimisnopeus on aina staattorin magneettikentän pyörimisnopeutta pienempi. Jos roottori saavuttaisi magneettikentän pyörimisnopeuden, ei roottoriin syntyisi lainkaan sähkömotorista voimaa eikä vääntömomenttia, koska magneettikenttä pysyisi roottorin suhteen paikallaan, eikä vuoleikkausta tapahtuisi.