Oikeustoimittajat
Oikeustoimittajat ry on 1. joulukuuta 1988 Helsingissä perustettu rikos- ja oikeustoimittajan yhdistys, joka pyrkii edistämään sananvapautta ja julkisuutta sekä järjestämään koulutusta alan toimittajille. Siihen kuuluu noin 80 jäsentä eri puolilta Suomea.[1] Yhdistyksen virkaatekevä puheenjohtaja on Susanna Reinboth.[2]
Yhdistys jakaa vuosittain Valokeila- ja Sumuverho-palkinnot avoimuutta ja salaamista edistäneille tahoille.[3]
Oikeustoimittajien logon on piirtänyt pilapiirtäjä Kari Suomalainen.[4]
Valokeila-palkinto
- 2005 Espoon käräjäoikeus: Bodom-oikeudenkäynnin onnistuneet järjestelyt
- 2006 Jyväskylän käräjäoikeus: julkisten selosteiden tekeminen salassa pidettävien tuomioiden perusteluista
- 2007 Helsingin käräjäoikeus: tiedotteiden tekeminen vireillä olevien, julkista kiinnostusta herättäneiden juttujen käsittelyvaiheista
- 2008 rikoskomisario Juha Järvelin: Lehtimäen opiston insuliinisurman esitutkinta-aineiston julkaiseminen
- 2009 Helsingin rikospoliisin väkivaltarikosyksikkö: asiallinen ja kattava tiedottaminen suurista rikostapahtumista
- 2010 Helsingin käräjäoikeuden päätös julkistaa iäkkäiden potilaidensa murhista ja murhayrityksistä syytetyn perushoitajan mielentilalausunnon johtopäätösosio
- 2011 Keskusrikospoliisi: julkisuuden ja avoimuuden edistäminen
- 2012 Helsingin käräjäoikeuden tiedotusta hoitava sihteeri Marja-Leena Tuormaa
- 2013 Satakunnan käräjäoikeus: julkisuusperiaatteen ymmärtäminen Anneli Auerin oikeudenkäynnissä
- 2014 Itä-Suomen poliisilaitoksen rikoskomisario Heikki Mansikka-Aho: avoin ja asiallinen tiedottaminen Rautavaaralla tapahtuneesta kuolonkolarista
- 2015 Kainuun käräjäoikeus: yhteistyö ja yhteyshenkilön nimeäminen medialle Talvivaaran kaivoksen ympäristörikostapauksen käsittelyssä[5]
- 2016 Oulun käräjäoikeus; julkisten selosteiden ja mahdollisimman julkisesti laadittujen tuomioiden antaminen seksuaalirikostuomioissa[6]
- 2017 Imatran kolmoissurman tutkinnanjohtajana Saku Tielinen. Nopea ja tekokas reagointi julkisuudessa levinneisiin vääriin väitteisiin surmaajan ja uhrien henkilöllisyydestä[7]
- 2018 Asianajaja Kaarle Gummerus; palkittiin asiallisesta ja rakentavasta suhtautumisesta mediaan monissa suurta julkisuutta saaneissa oikeudenkäynneissä.[3]
- 2019 Syyttäjä Eija Velitski; palkittiin oikeudenkäyntien käsittelyjulkisuuden edistämisestä. [8]
- 2020 Tuomioistuinvirasto: oikeudenkäyntien julkisuuden toteutumisen muistuttamisesta myös poikkeusaikana.[9]
- 2021 Tutkinnanjohtaja Marko Forss, syyttäjät Satu Pomoell ja Yrjö Reenilä: avoimesta ja julkisuusmyönteisestä tiedottamisesta Koskelan teinisurman tutkinnassa ja oikeudenkäynnissä[10]
- 2022 Rikostarkastaja Aki Lahtinen: avoimesta tiedottamisesta ja myönteisestä suhtautumisesta mediaan.[11]
Lähde[12]
Sumuverho-palkinto
- 2005 palkintoa ei jaettu
- 2006 oikeusministeriö: oikeudenkäyntien julkisuuden heikentäminen ja salailukulttuurin vahvistaminen
- 2007 suojelupoliisi: aineiston salaaminen, esim. Tiitisen lista
- 2008 ei jaettu
- 2009 sisä- ja oikeusministeriön poliisin toimivaltuuksia pohtinut toimikunta: lähdesuojan romuttamisen ehdottaminen
- 2010 Satakunnan poliisi: Ulvilan murhan esitutkinta-aineiston salaaminen
- 2011 valtiovarainministeriön työryhmä: arvopaperimarkkinalain kokonaisuudistusehdotuksesta, joka mahdollistaisi osakeomistusten salaamisen
- 2012 Juha Laaksonen, Helsingin poliisilaitos: niukka ja salaileva tiedottaminen Jokerit–HIFK-jääkiekkotappelun tutkinnasta
- 2013 Satu Rantaeskola, Poliisiammattikorkeakoulun yliopettaja: julkisuuskielteisyys ja virheelliset laintulkinnat
- 2014 ei jaettu
- 2015 Sisä-Suomen poliisilaitos: ihmiskauppajutun ja lähihoitajan seksuaalirikosepäilyn salailu ennen tuomioiden julkistamista[5]
- 2016 Turun kaupungin psykiatristen palveluiden ylin johtoketju: salailukulttuurin edistäminen: suljetun osaston väärinkäytösepäilyjen salailu julkisuuspaljastusten jälkeenkin[6]
- 2017 Eduskunta: Eduskunnan vierailijalistojen salailu, vaikka KHO katsoi ne joulukuussa 2016 lähtökohtaisesti julkisiksi
- 2018 ei jaettu[3]
- 2019 Poliisihallitus: perusteena ”poliisissa parin viime vuoden aikana merkittävästi lisääntynyt esitutkinta-asiakirjojen salailu”.[13]
- 2020 Syyttäjälaitos: kyseenalaiset, julkisuusvastaista toimintakulttuuria lisänneet linjaukset. [9]
- 2021 Itä-Uudenmaan poliisilaitos: asiakirjojen salailusta.[10]
- 2022 Helsingin poliisilaitoksen viestintä: vaikea saada vastauksia julkisiinkin asioihin.[11]
Lähde[14]
Lähteet
- Yhdistyksen historia Oikeustoimittajat ry. Viitattu 27.12.2020.
- Hallitus & yhteystiedot Oikeustoimittajat ry. Viitattu 27.12.2020.
- Valokeila ja Sumuverho Oikeustoimittajat ry. Viitattu 12.1.2022.
- Yhdistyksen historia – Oikeustoimittajat ry oikeustoimittajat.fi. Viitattu 5.3.2020.
- Salailusta jaettava Oikeustoimittajien palkinto Sisä-Suomen poliisille mtv.fi. Viitattu 16.11.2016.
- Turun psykiatristen palveluiden johtoketju palkittiin salailukulttuurin edistämisestä ts.fi. Viitattu 16.11.2016.
- Oikeustoimittajat ry - Palkinnot www.oikeustoimittajat.fi. Arkistoitu 29.11.2018. Viitattu 7.10.2018.
- Valokeila 2019: syyttäjä Eija Velitski – Oikeustoimittajat ry oikeustoimittajat.fi. Viitattu 5.3.2020.
- Julkisuutta kaventavat linjaukset toivat Sumuverho-palkinnon Syyttäjälaitokselle 2.12.2020. Oikeustoimittajat ry. Viitattu 27.12.2020.
- Sumuverho-palkinto Itä-Uudenmaan poliisille asiakirjasalailusta, Valokeila Koskelan murhan avoimelle tiedottamiselle 2.12.2021. Oikeustoimittajat ry. Viitattu 12.1.2022.
- Helsingin poliisilaitoksen viestintä sai Sumuverho-palkinnon salaamisesta, Valokeilan sai tutkinnanjohtaja Aki Lahtinen 2022. Oikeustoimittajat ry. Viitattu 9.12.2022.
- Valokeila Oikeustoimittajat. Viitattu 27.12.2020.
- Sumuverho 2019: Poliisihallitus – Oikeustoimittajat ry oikeustoimittajat.fi. Viitattu 5.3.2020.
- Sumuverho Oikeustoimittajat. Viitattu 27.12.2020.
Aiheesta muualla
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.