Oikeusperiaate

Oikeusperiaate on oikeuteen sisältyvä keskeinen arvo tai tavoite. Oikeusperiaatteet ovat oikeuskirjallisuudessa tai muussa oikeuslähteessä yleisesti tunnustettuja periaatteita, joista ei välttämättä ole varsinaista lainsäädäntöä, mutta joiden rikkominen voi aiheuttaa oikeudellisia seuraamuksia.[1]

Oikeusperiaatteet eroavat olennaisesti oikeussäännöksistä, joihin liittyy tunnusmerkistö ja oikeusvaikutus, joita sääntöä sovellettaessa verrataan tosiasioihin. Oikeusperiaatteeseenkin sisältyy tunnusmerkistö, mutta periaate on usein hyvin väljä ja yleinen. Toisaalta oikeusperiaatteen soveltaminen ei vaadi ehdottomasti sisältönsä mukaista ratkaisua. Oikeusperiaate paremminkin antaa ratkaisulle suunnan, eikä niinkään määrää yksityiskohtaisesti ratkaisun sisällöstä.[2]

Erilaisia oikeusperiaatteita

Länsimaiseen oikeuteen yleisesti liittyy yhdenvertaisuuden oikeusperiaate, jonka mukaan samankaltaiset oikeustapaukset on ratkaistava samalla tavoin. Toisaalta joillakin oikeudenaloilla, esimerkiksi varallisuusoikeudessa, kohtuusperiaate ilmentää yleistä suhteellisuusperiaatetta; yhden oikeuden toteuttaminen ei saa liiaksi loukata tai rajoittaa toista oikeutta. Ympäristöoikeuteen liittyy varovaisuus- ja aiheuttamisperiaate, varallisuusoikeuteen sopimusvapaus ja heikomman suojeleminen, rikosoikeuteen laillisuusperiaate sekä prosessioikeuteen tasavertaisen kuulemisen periaate.[2]

Lähteet
  1. Toni Laakso: Lojaliteettiperiaate pitkäkestoisissa sopimussuhteissa
  2. Encyclopædia iuridica fennica, Suomalainen lakimiesyhdistys 1994–1999, ISBN 951-855-135-9, osa VII palstat 791–795
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.