Oikeasilmäkampelat

Varhaisimmat oikeasilmäkampeloiden heimoon kuuluvien lajien fossiilit on ajoitettu eoseenikaudelle. Heimoon kuuluvien sukujen ja lajien määrä vaihtelee eri lähteissä. Heimo voidaan jakaa viiteen alaheimoon Eopsettinae, Hippoglossinae, Hippoglossoidinae, Lyopsettinae ja Pleuronectinae, jolloin sukuja heimossa on 23 ja lajeja noin 60. Nykyään alaheimot Paralichthodinae, Poecilopsettinae ja Rhombosoleinae luetaan omiksi heimoikseen, mutta jos ne luetaan kuuluvaksi oikeasilmäkampeloihin on heimossa 39 sukua ja noin 103 lajia.[2][1]

Oikeasilmäkampelat ovat ovaalinmallisia ja litteähköjä kaloja. Suurimmat lajit voivat saavuttaa 3 metrin pituuden. Silmät sijaitsevat kalan oikealla kyljellä. Selkäevä ja peräevä ovat heimon lajeilla pitkät ja selkäevä ulottuu päähän. Pyrstöevä ei ole yhtynyt selkä- ja peräevien kanssa, ja vatsaevät ovat symmetriset. Kylkiviiva on hyvin kehittynyt. Oikeasilmäkampeloiden suu on suuri ja hampaat melko kookkaat. Aikuisilta kaloilta puuttuu uimarakko. Heimon lajit kykenevät vaihtamaan väritystään pohjan mukaiseksi.[2][1][3][4]

Oikeasilmäkampelalajeja tavataan Pohjoisesta jäämerestä, Atlantista, Tyynestämerestä ja Intian valtamerestä. Suurin osa lajeista elää kylmissä tai lauhkeissa vesissä, mutta tunnetaan myös trooppisten vesien lajeja. Ne ovat pääasiassa mereisiä, mutta kykenevät selviämään myös murtovesissä ja toisinaan myös makeissa vesissä. Heimon kalat elävät lähellä pohjaa matalista vesistä aina yli 1 000 metrin syvyyteen. Oikeasilmäkampeloiden ravintoa ovat kalat ja selkärangattomat eläimet. Monet heimon lajeista, kuten ruijanpallas (Hippoglossus hippoglossus), grönlanninpallas (Reinhardtius hippoglossoides), kampela (Platichthys flesus) ja mustaselkäkampela (Pseudopleuronectes americanus), ovat merkittäviä ruokakaloja.[2][1][3][4]