Oi sä riemuisa

Oi sä riemuisa (O du frölich) on saksalainen joululaulu,[1] jonka sävel on peräisin sisilialaisesta kansanlaulusta ja jonka saksalainen Johannes Falk sanoitti vuonna 1816 kirjoittamalla säkeistöt joululle, pääsiäiselle ja helluntaille. Heinrich Holzschuher muutti laulun kokonaan joululauluksi vuonna 1826 kirjoittamalla säkeistöt kaksi ja kolme.[2][1] Laulusta on ainakin kolme suomenkielistä versiota, joista yksi on nykyisessä suomenkielisessä virsikirjassa virsi 35.

O du fröliche,"kolmen juhlan laulu"

Saksassa laulu on hyvin suosittu joululaulu ja sitä lauletaan tavallisesti kahden viimeisen adventtiviikon aikana. Laulun englanninkielinen versio on nimeltään O you joyful [1] ja ruotsinkielinen O du saliga, o du heliga.[3]

Laulun sävellyksen ja sanojen alkuperä

Laulun sävelmä on syntynyt Sisiliassa ja kuuluu neitsyt Mariaa ylistävään latinankieliseen lauluun O sanctissima, O purissima, dulcis virgo Maria, joka on edelleen suosittu laulu Italiassa[4] (laulusta on artikkeli ja ääninäyte englanninkielisessä Wikipediassa). Johann Gottfried von Herder (1744-1803) toi laulun Italian-matkaltaan Saksaan ja liitti sen sävelmineen kansanlaulujulkaisuunsa Stimmen der Völker in Liedern (Kansojen laulut), joka ilmestyi postuumisti hänen kuolemansa jälkeen vuonna 1807.[5]

Johannes Falk (1768-1826) oli saksalainen peruukkimestarin poika ja eli Napoleonin sotien aikaan. Hän osallistui humanitaariseen toimintaan sotien seurauksena kärsimään joutuneiden lasten auttamiseksi. Kun sotavuonna 1813 riehunut kulkutauti oli vienyt hänen kuudesta lapsestaan neljä, hän otti omakseen orpolasten asian ja perusti silloiseen kotikaupunkiinsa Weimariin orpokodin. Sen lapsille Falk kirjoitti laulun, jossa oli kolme säkeistä joululle, pääsiäiselle ja helluntaille.[5][2][4] Yleensä vain joulusäkeistöt ovat jääneet elämään. Itsenäisenä joululauluna ne esiintyvät ensimmäistä kertaa 1827.[6] Laulun sävelen hän otti O santissima laulusta Johan von Herderin laulukirjasta.[4] Pian Falkin kuoleman jälkeen hänen oppipoikansa Heinrich Holzschuher kirjoitti laulun kokonaan joululauluksi jättämällä pääsiäiselle ja helluntaille omistetut säkeistöt pois ja lisäämällä niiden tilalle kaksi uutta säkeistöä.[2][4]

Laulun suomenkieliset versiot

Laulusta on olemassa ainakin neljä suomennosta, joista kaksi on Heinrich Holzschucherin versioon perustuvia joululauluja, kolmas Falkin alkuperäiseen version mukainen kolmen juhlan laulu. Viimeksi mainittu on otettu myös virsikirjaan.

Matti Pesosen laatiman suomennoksen ensimmäinen säkeistö kuuluu: Oi sä riemuisa, oi sä autuisa, armon tarjoova joulujuhla! Maailman yö peitti, Kristus päivän saatti. Riemuin riemuitse oi kristikunta![7][8] Matti Pesonen on sanoittanut myös joululaulut Oi kuusipuu ja Jouluyö, juhlayö.[8]

Laulusta on myös versio, jonka ensimmäisen säkeistö kuuluu seuraavasti: Oi sä riemuisa, oi sä autuisa, juhla kaikkien juhlien! Kunnia Herran! Jällehen kerran, sointuvi laulu nyt enkelten.[9] Tämä laulu on varsin tarkka käännös ruotsinkielisestä laulusta O du saliga, o du heliga. Laulun sanoittajaa ei tunneta.[10]

Laulusta on levytyksiä molemmilla edellä mainituilla sanoilla. Laulun on Fenno-levytietokannan mukaan ensimmäisenä levyttänyt gramofonilevylle vuonna 1919 Juho Koskelo ja siitä on useita levytyksiä 1900-luvun alkupuolella.[11] 1900-luvun puolivälin jälkeen laulun ovat levyttäneet mm. Cantores Minores poikakuoro (1967),[12] Tapiolan kuoro (1973),[13] Martti Talvela (1983)[14] ja Candomino kuoro (1999).[15]

Virsi 35 Joulu riemukas

Laulusta on myös Nestor Järvisen suomennos vuodelta 1871. ”Joulu riemukas”. Se on julkaistu ”Suomalainen Lauluseppele I” -kokoelmassa 1871. Käännös on kolmisäkeistöinen, kolmen juhlan, joulu, pääsiäinen, helluntai, jonka Niilo Rauhala vuonna 1979 uudisti. Johannes Falkin alkuperäisen laulun tavoin tässä versiossa on säkeistöt joulun lisäksi myös pääsiäiselle ja helluntaille. Tämä versio otettiin vuonna 1986 Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjaan. Virsi, jonka numero on 35, on nimeltään "Joulu riemukas".[5]

Ruotsin kirkon virsikirjassa on laulusta Niilo Rauhalan 1998 tekemä käännös, virsi 127 "Joulu riemukas". Se pohjautuu Holzschierin kirjoittamiin joulusäkeistöihin ja on siten erilainen kuin Suomen ev. liut.kirkon virsikirjassa oleva teksti.[16]

Lähteet
  1. “O du fröhliche” - Lyrics The German Way.com. Viitattu 2.12.2020.
  2. Oi, sä riemuisa (virsi 35) Vahvike - Ryhmä- ja viriketoiminnan aineistopankki. Viitattu 2.12.2020.
  3. O du saliga, o du heliga Julsånger.se. Viitattu 2.12.2020.
  4. Herbergssuche im Geist der Nachfolge Christi DieTagespost.de. 24.12.2009. Viitattu 2.12.2020.
  5. Virren tarina: Virsi 35 Joulu riemukas, O du fröliche Virsikirja.fi. Viitattu 2.12.2020.
  6. Per Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernskiöld: Psalmernas väg. Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken Band 1 Psalmerna 1- 204 av den ekumeniska psalmboksdelen., s. 334. Wessmans musikförlag AB Visby, 2014. ISBN 978-91-8771-034-6. (ruotsiksi)
  7. Muistojen joulu - Tuttuja joululauluja puolen vuosisadan takaa - Sivu 12 chandos.net. Viitattu 2.12.2020.
  8. Matti Pesonen - Writing & Arrangement Discogs.com. Viitattu 2.12.2020.
  9. Oi sä riemuisa - sanat - Sivu 7 Joululauvihkonen. Kodin kuvalehti. Viitattu 2.12.2020.
  10. Liisa Enwald, Esko Karppanen: Kirjoituksia joululauluista - Sivut 23-24 ntamo.net. 2013. Viitattu 2.12.2020.
  11. Hakutulos Fenno levytietokanta. Viitattu 2.12.2020.
  12. Cantores Minores: Oi sä riemuisa EP levy: Joululauluja. 1967. Viitattu 2.12.2020.
  13. Tapiolan kuoro: Oi Sä Riemuisa LP-levy: Tapiolan joulu. 1973. Viitattu 2.12.2020.
  14. Martti Talvela: Oi sä riemuisa LP-levy: Joulun lauluja. 1983. Viitattu 2.12.2020.
  15. Candomino kuoro: Oi sä riemuisa CD-levy: Candomino laulaa joulusta. 1999. Viitattu 2.12.2020.
  16. Ruotsin kirkon virsikirja. Verbum, 2002. ISBN ISBN 91-526-5510-5.
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.