Ohdakeperhonen

Ohdakeperhonen on yläpuolelta huomiota herättävä perhonen. Sen siipien kärkiväli on noin 4–6 cm ja siipien taustaväri on oranssinkeltainen, jota koristavat mustat ja valkoiset täplät. Alapuolelta lajin siivet ovat vaaleanharmaan, vaaleanruskean ja punaisen kirjomat, takasiivissä on myös silmätäpliä. Lennossa laji näyttää kellertävältä.

• 
  Vanessa cardui
• 
  △ Vanessa cardui

Ohdakeperhosta tavataan kaikilla mantereilla paitsi Etelä-Amerikassa, Australiassa ja Antarktiksella. Normaalisti Euroopassa tavatut perhoset ovat talvehtineet Pohjois-Afrikassa tai Lähi-idässä. Joskus harvemmin ilmavirrat voivat tuoda perhosia myös Keski-Aasiasta. Laji on kosmopoliitti vaeltaja, joka lentää pitkiäkin matkoja. Sitä tavataan ajoittain mm. Islannissa, jossa ei ole vakituisia päiväperhosia, sekä Huippuvuorilla.[3][4][5][6]

Suomessa, kuten muuallakin Pohjois-Euroopassa, ohdakeperhosta tavataan ainoastaan joko ilmavirtojen tuomana vaeltajana tai kesäviipyjänä, jolloin loppukesän perhoset ovat tänne alkukesällä lentäneiden täällä kasvaneita jälkeläisiä. Perhosen yleisyys vaihtelee vuosittain erittäin paljon säistä ja pohjoiseen vaellukselle lähteneiden perhosten määrästä riippuen.[6]

Ohdakeperhonen lentää kahdessa sukupolvessa, ensimmäinen keväällä toukokuusta kesäkuuhun ja toinen sukupolvi heinäkuun lopulta jopa lokakuulle. Laji voi esiintyä vaeltajana kesällä muinakin aikoina. Suomessa havaintoja on toukokuun alusta syyskuun lopulle, mutta tavallisimmin ohdakeperhosen tapaa heinä-elokuussa[7].

Ohdakeperhonen elää kulttuuriympäristöissä, pihapiireissä, puutarhoissa ja joutomailla, mutta vaelluksen aikana perhosia voi tavata käytännössä millaisesta ympäristöstä tahansa. Keväällä ensimmäisen sukupolven naaraat munivat munat, jotka kesän aikana kehittyvät toukiksi, koteloituvat ja kuoriutuvat syksyllä toisen sukupolven aikuisina.

Naaras munii munat ravintokasvin lehtien yläpinnoille yksitellen ja toukat kuoriutuvat jo 3–7 vuorokauden kuluttua. Toukat, jotka ovat arkoja kylmälle ja märkyydelle, elävät aluksi lehtien alapinnoilla, myöhemmin piilotellen silkkirihmalla yhteensidottujen lehtien välissä. Varttuneet toukat elävät kuitenkin vapaina kasvilla ja syövät huomattavia määriä lehtiainesta. Toukkakehitys kestää 3–5 viikkoa, minkä jälkeen toukka koteloituu yhteensidottujen lehtien väliin kasvin alaosaan, lähelle maanpintaa. Kotelovaihe kestää 2–3 viikkoa. Pohjoisimmat onnistuneet lisääntymiset on todettu Ruotsin Norrbottenista.

Laji ei kestä pohjoisen talvia, mutta täyttä varmuutta perhosten taipumuksesta lähteä syksyllä kohti etelää ei ole. Tapauksissa, joissa perhosen väitetään talvehtineen Etelä-Ruotsissa lienee kysymys tilanteesta, jossa hyvin varhain keväällä saapunut yksilö on hakeutunut rakennukseen suojaan.[6]

Ohdakeperhosen toukat ovat oligofageja ja syövät mm. nokkosta (Urtica) ja ohdakkeita (Cirsium). Aikuinen yksilö syö kukkien mettä, esimerkiksi pietaryrtin ja ohdakkeiden kukat vetävät niitä puoleensa. Ruokailupaikkana laji suosii vahvasti keltaisia kukkia. Ohdakeperhoset saattavat myös syödä puiden mahlaa tai mädänneiden hedelmien käynyttä mehua.

• HS.fi 4.6.2009 Ohdakeperhosten massavaellus Suomeen käynnissä
• "Suomeen on vaeltanut massoittain ohdakeperhosia". Luonnontieteellinen keskusmuseo 11. elokuuta 2009^{[vanhentunut linkki]}
• LuontoPortti: Ohdakeperhonen (Cynthia cardui)
• Suomen Perhoset: Ohdakeperhonen
• Perhoset: Ohdakeperhonen (Vanessa cardui)
• Iltalehti: Ohdakeperhonen (Vanessa cardui) (Arkistoitu – Internet Archive)
• UniProt, Taxonomy: Vanessa cardui (englanniksi)
• ITIS: Vanessa cardui (englanniksi)
• University of Michigan, Animal Diversity Web (ADW): Vanessa cardui (englanniksi)
• Milliarden-Invasion im Flatterflug – Deutschlandweit fasziniernde Massen-Einwanderung der Distelfalter (19. toukokuuta 2009)(saksaksi)