Lemmings

Sopuleja komennetaan erilaisilla käskyillä, jotka ovat

• kiipeäminen
• sateenvarjo (toimii laskuvarjona)
• itsensä räjäyttäminen
• tien tukkiminen
• sillan rakentaminen
• sivuttain kaivautuminen
• alaviistoon kaivautuminen hakulla
• suoraan alaspäin kaivautuminen.

Komentoja on käytössä rajattu määrä, joka vaihtelee eri kentissä, ja yksi komento kohdistetaan aina yhdelle hahmolle kerrallaan. Kiipeämisen ja sateenvarjon komennot säilyvät hahmolla läpi kentän, mutta muut komennot ovat kertakäyttöisiä. Itsensä räjäyttäminen tappaa hahmon, mutta räjähdys toimii kaivamisen tavoin, mikä voi olla hyödyllistä. Tien tukkijat taas estävät muiden hahmojen kulun ja saavat ne kääntämään suuntaa seinän tavoin, joten tukkija laitetaan usein rotkon reunalle tai muuten vain kääntämään hahmojen suunta. Kiipeämiseen ja sateenvarjoon tarvittavia komentoja on käytössä yleensä vain muutamia, joten monissa kentissä lähetetään muutama yksilö kiipeämään jonnekin, mistä käsin sitten kaivetaan reitti muille hahmoille kuljettavaksi. Sopulit kuolevat, jos ne putoavat liian korkealta, kävelevät johonkin ansaan, putoavat veteen, vihreään myrkkyyn tai laavaan tai putoavat pelialueelta ulos.

Eri kentissä on annettu jokin tietty prosenttiluku, josta näkee kuinka monta sopulia kentässä pitää pelastaa kentän läpäisemiseksi. Sopulien kokonaismäärä on yleensä sata, ja ne putoilevat tasaiseen tahtiin yhdestä aukosta pelialueelle. Ohjauspaneelista voi myös räjäyttää kaikki sopulit kerralla, jos peli epäonnistuu. Pelissä on 120 kenttää, jotka on jaettu neljään vaikeustasoon. Kentät eivät mahdu näytölle, vaan ruutua voi vierittää eri suuntiin hiirellä.

Pelissä on myös mahdollisuus kaksinpeliin, johon alkuperäisessä Amiga-versiossa vaaditaan kaksi hiirtä (ST-käännöksessä toisella pelaajalla on joystick, useimmista käännöksistä kaksinpeli puuttuu kokonaan). Kaksinpelissä ruudulle putoaa kahden värisiä hahmoja kahdesta luukusta. Ruutu on jaettu kahtia, ja kummillakin pelaajilla on oma ikkunansa kentälle sekä oma ohjauspaneelinsa. Kaksinpelissä kilpaillaan siitä, kumpi saa pelastettua enemmän hahmoja. Kummallakin pelaajalla on oma pelastuspaikkansa, jonne on tarkoitus ohjata sekä omat, että vastustajan hahmot. Toiselle pelaajalle voi tehdä jäynää sotkemalla hänen hahmojensa reitin omia hahmoja käyttämällä.

Lemmingsin kentät voidaan jakaa kolmeen erilaiseen arkkityyppiin: Endurance-tyyppiset kentät ovat pitkiä, mutteivat älyllisesti usein kovinkaan haastavia. Aikaa ja työkaluja on yleensä tarjolla runsaasti, eikä vaadittava pelastusprosentti ole korkea. Hyviä esimerkkejä endurance-tyypin kentästä on Lemmings 1; Taxing 14 'Hunt the nessy' ja Mayhem 1 'Steel works'. Toisena päätyyppinä voidaan pitää puzzle-kenttiä, jotka yleensä ovat lyhyitä, mutta älyllisesti haastavampia. Esimerkkinä Lemmings 1; Mayhem 20 'No added coulours lemming' ja 13 'The great lemming capers', sekä useat Oh No! More Lemmingsin tasot. Kolmanneksi tyypiksi voidaan laskea precision, eli tarkkuus-tyypin kenttiä, joissa työkaluvalikoima ja aika on yleensä erittäin rajoitettu ja vaadittava pelastusprosentti korkea. Kenttien läpäisyyn vaaditaan toisinaan mm. siltojen rakentamista pikselin tarkkuudella, tiettyjen toimintojen erittäin tarkkaa ajoittamista tai useiden lemmingsien kontrollointia yhtaikaisesti. Esimerkkejä tarkkuus-tyypin tasoista ovat Lemmings 1:n Mayhemin 16 'Just a minute', sekä 1994 Holiday lemmingsin Hail 5 'Get the point'.^lähde?

Kaikki kentät eivät kuitenkaan edusta jotakin tiettyä tyyppiä, vaan valtaosa tasapainottelee jossain niiden välillä.

Omaperäisen idean lisäksi Lemmingsin valttina olivat söpöt pelihahmot. Vaikka hahmot ovat pieniä, ne on animoitu taidokkaasti hauskalla tavalla. Hilpeyttä aiheuttaa myös "Oh no!" -huuto, kun hahmo räjähtää. Jotkut pelialueen ansat vaikuttavat varsin julmilta, kuten myös korkealta putoavien hahmojen kuolinparkaisut. Alkuperäisessä Amigan ja Atari ST:n versioissa oli myös pelin alussa animaatio, jossa isot lemmings-hahmot seikkailivat vuoristossa. Ensimmäisen Lemmings-pelin Tim Wrightin tekemät musiikit lainasivat melodioita tunnetuista sävelmistä kuten lastenlauluista ja klassisesta musiikista.