Odygd

Odygd-suku on ikivanhaa suomalaista rälssiä. Ruotsin kielen "odygd"-sana tarkoittaa kunniatonta, syy nimen käytölle ei ole tiedossa.

Suvun varhaisin, kantaisäksi määritelty oli nimeltään Filpus Odygd (syntynyt n. 1310). Rälssimiehet Karl Filpusson eli Karl Odygd (vanhempi) (mainitaan asiakirjoissa 1381–1384) ja hänen todennäköinen veljensä Jöns Filpusson (1405), joka sai Eerik Pommerilaiselta vahvistuksen tilojensa verovapauteen, vaikuttivat Varsinais-Suomessa. Jöns Filpusson oli Raision, Rymättylän ja Karvatun tutkintakäräjien lautamies.

Karl Filpussonilla oli pojat asemies Filpus Karlsson (1405–1429) ja asemies Ture Karlsson (1405–1427). Ture Karlsson omisti Maatialan kartanon Pirkkalassa. Hänestä käytettiin v. 1405 myös lisänimeä Kairanpoika (FMU 1201), mikä viittaisi siihen, että hän oli laivanrakentajasukua ja oli ehkä sukua asemies Erik Poranpojalle (Spore-suku). Laivanrakennuksessa käytettiin poraa eli napakairaa, joka näkyy Erik Poranpojan (1381–1405) sinetissä.

Filpus Karlssonin poika Karl Odygd (nuorempi) (1437–1456) käytti samaa nimeä kuin isoisänsä ja kantoi metsästystorvea vaakunasinetissään (FMS 70). Hän oli Lappeen kirkkoherra ja ryhtyi Naantalin pappismunkiksi v. 1455.

Ture Karlssonin pojat olivat Karl Turesson (1418) ja Jöns Turesson (1450), joka omisti Viikin kartanon Pirkkalassa.

Jöns Filpussonin (1405) varsin todennäköinen poika asemies Filpus Jönsson (1437–1457) Luonnonmaan Isostakylästä (Storby) kantoi myös sinetissään metsästystorvea (FMS 158). Häntä pidetään Jägerhorn af Storby -suvun kantaisänä.

Perimätiedon mukaan Odygd-suku polveutuu Birger-jaarlin aviottomasta pojasta. Mikäli tämä on totta, suvun muita kaukaisia esi-isiä Birgerin kautta olisivat muun muassa Ruotsin kuninkaat Sverker ja Eerik Voittoisa, Tanskan ja Englannin kuningas Sven Haaraparta, Flanderin kreivi Boudewijn (Balduin) IV, anglosaksien kuningas Alfred Suuri sekä Kaarle Suuren pojanpoika, länsifrankkien kuningas Kaarle Kaljupää.