Odessa
Odessa (ukr. Одеса, Odesa, ven. Одесса, Odessa) on kaupunki Etelä-Ukrainassa Odessan alueella Mustanmeren rannalla.[2][3][4][5] Se on Ukrainan kolmanneksi suurin kaupunki Kiovan ja Harkovan jälkeen. Odessan väkiluvuksi arvioitiin vuoden 2022 alussa noin miljoona asukasta.[1] Odessa on Oulun ystävyyskaupunki vuodesta 1957.
Odessa (Одеса) |
|
---|---|
lippu |
vaakuna |
Odessan alue Ukrainassa, alla kaupungin sijainti alueella |
|
Odessa |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Ukraina |
Alue | Odessan alue |
Perustettu (venäläislinnoitus) | 1793 |
Kaupungiksi | 1794 |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 160 km² |
Väkiluku (2022) ([1]) | 1 010 537 |
Aikavyöhyke | UTC+3 (MSK) |
Postinumero | 65000–65480 |
Suuntanumero(t) | +380 48 |
Historiaa
Jo 200- ja 300-luvuilla eaa. seudulla oli antiikin Kreikan asutusta (Odysseus).[7] Tataarit rakensivat 1300-luvulla alueelle kauppapaikan ja kylän, jonka nimi oli Kadtšbei (ven. Качибей). Tämä mainitaan kirjallisissa lähteissä vuodelta 1415. Myöhemmin alueella oli turkkilainen linnoitus Hadžibei (ven. Хаджибей) lähellä Jeni-Dunjaa (ven. Ени-Дунья). Tämä linnoitus jäi sodan seurauksena venäläisten haltuun vuonna 1789.[7]
Vuonna 1794 tsaaritar Katariina Suuri määräsi aiemman kreikkalaisasutuksen mukaan nimetyn Odessan kaupungin perustettavaksi 1793 perustetun venäläislinnoituksen yhteyteen.[7] Uuden sota- ja kauppasataman kautta voitiin varmistaa Venäjän yhteys Mustallemerelle. Kaupunki kuului vuosina 1802–1920 Venäjän keisarikunnan Hersonin kuvernementtiin. Kasvun lisäämiseksi Odessalle annettiin vapaakaupunkioikeudet vuosille 1817–1859.[7] Odessasta oli 1800-luvun loppuun mennessä kehittynyt hyvin vilkas kauppapaikka. Vuonna 1894 Odessa oli kooltaan ja taloudelliselta vahvuudeltaan Venäjän keisarikunnan neljänneksi merkittävin kaupunki Pietarin, Moskovan ja Varsovan jälkeen. Kaupungin väkiluku oli vuoden 1897 väestönlaskennassa 403 815.[8] 1900-luvun alkukymmeninä, vuoteen 1931 mennessä Ukrainan SNT:n teollisuuskeskukset Kiova ja Harkova kasvoivat kuitenkin jo Odessaa suuremmiksi.[9]
Vuosina 1905–1907 kaupunki oli useiden kapinoiden tapahtumapaikkana. Erityisen kuuluisaksi on noussut panssarilaiva Potjomkinin kapina kesäkuussa 1905, josta elokuvaohjaaja Sergei Eisenstein sai aiheen samannimiseen elokuvaansa (1925).[7]
Toisessa maailmansodassa Odessa torjui vuonna 1941 aluksi 73 päivän ajan Saksan ja Romanian sotajoukot, mutta vaurioitui pahoin tässä Odessan taistelussa. Saksalaiset valtasivat kaupungin 16. lokakuuta 1941. Miehitysaikana partisaanit piileskelivät kaupungin kalkkikivisen kallioperän luolastoissa ja kaupungin katakombeissa.
Kaupunki asetettiin romanialaisjoukkojen hallintaan ja liitettiin Transnistriaan sen pääkaupungiksi. Romanian armeijan päämaja kaupungissa räjähti 22. lokakuuta ja kostoksi 5 000 asukasta hirtettiin. Räjähdystä syynä käyttäen romanialaiset keräsivät 19 000 juutalaista kaupungin sataman torille ja ampuivat heidät. Ruumiit ja eloonjääneet poltettiin. 20 000 juutalaista kerättiin kaupungin vankilaan ja siirrettiin Dalnikin kylään, jossa romanialaiset ampuivat heidät. Marraskuussa viranomaiset määräsivät 35 000 juutalaista kahteen ghettoon kaupungin laitamille, josta heidät tammi–helmikuussa 1942 siirrettiin eri leireihin Berezovkan alueelle Transnistriaan. SS-joukot murhasivat loput juutalaiset ja Berezovkan leirin asukkaat vuoden 1943 aikana.[10]
Sodan jälkeen tämä paljolti 1800-luvulla klassiseen tyyliin rakennettu kaupunki rekonstruoitiin ja rakennettiin suurelta osin uudelleen. Neuvostoliitto myönsi kaupungille sankarikaupungin arvon vuonna 1965.[7]. Vuonna 2014 puhjenneessa Ukrainan kriisissä Odessassa oli venäläis- ja ukrainalaisaktivistien välisiä levottomuuksia.[11]
2. toukokuuta 2014 kaupungissa kuoli 48 väkivaltaisuuksissa ja tuhopoltossa, suuri osa Ukrainan hallitusta vastustavia mielenosoittajia. Ukrainan pääministeri Arseni Jatsenjuk syytti Venäjää Odessan verilöylystä ja ilmoitti kiihdyttävänsä Itä-Ukrainan operaatiota.[12] Huhuista ja syytteistä huolimatta kaikki tunnistetut uhrit olivat Odessan asukkaita.[13]
- Osia vanhasta antiikin kreikkalaisesta asutuksesta kadun lasivitriinin takana.
- Näkemys Odessasta vuonna 1850.
- Odessan keskustaa 1890-luvun postikortissa.
- Näkymä satamasta noin 1895.
Väestö
Vuoden 2001 väestönlaskennassa Odessan asukasluku oli 1 029 049. Tuolloin väestöstä etnisesti ukrainalaiseksi itsensä ilmoitti 61,6 prosenttia ja venäisiksi 29 prosenttia. Muita etnisiä väestöryhmiä olivat bulgarialaiset (1,7 %), juutalaiset (1,2 %), moldovalaiset (0,7 %), valkovenäläiset (0,6 %) ja armenialaiset (0,4 %).[2] Väestöarvioiden mukaan väkiluku pysyi likimain ennallaan noin miljoonassa ihmisessä 2020-luvulle tultaessa.[14][1]
Talous
Odessa on Ukrainan tärkeimpiä teollisuuskaupunkeja. Sen satamien kautta kulkee muun muassa viljaa, sokeria, koneita, hiiltä, öljyvalmisteita ja metalleja. Kaupungissa on muun muassa koneen- ja laivanrakennusta, öljynjalostusta, selluloosan ja paperinvalmistusta, kemian-, metalli-, pien-, huonekalu- ja tekstiiliteollisuutta.[7]
- Funikulaari, taustalla matkustajaliikenteen satama ja sen Odessa-hotelli.
- Lentokenttää
Liikenne
Kaupunki on huomattava satamakaupunki sekä rahti- että matkustajaliikenteessä. Odessan satama on Mustanmeren suurimpia satamia. Odessa on tärkeä risteyspaikka Mustaltamereltä Romaniaan, Moldovaan, muualle Ukrainaan ja Venäjälle johtavassa maantie- ja rautatieliikenteessä.[7] Kaupunkiin johtavista valtateistä suurimpia ovat M05 (osa eurooppatietä E95 Pietarista Kiovan kautta, meriyhteyden jälkeen jatkuu Turkkiin), M14 (itään Nikolajeviin, osa eurooppatietä E 58), M15 (lounaaseen Moldovaan, osa eurooppatietä E 87) ja M17 (luoteeseen Tiraspoliin, osa eurooppateitä E 58 ja E 581).[21] Odessan rautatieasema on yksi Ukrainan rautateiden tärkeimpiä.[22] Kaupunkiin on suunniteltu suurnopeusjunayhteyttä. Kaupunkia palveleva Odessan kansainvälinen lentoasema sijaitsee 7,5 kilometrin päässä kaupungin keskustasta[2].
Matkailu
Odessa on perinteikäs matkailukaupunki kulttuuritarjontansa, leudon ilmastonsa ja hiekkarantojensa ansiosta. Kaupungin lähistöllä on kylpylöitä ja lomakeskuksia.[7]
Kulttuuri ja koulutus
Odessalla on laaja kulttuuritarjonta. Kaupungissa on useita palatseja. Museoita ovat esimerkiksi arkeologinen museo, historiallinen museo, taidemuseo, länsimaisen ja itäisen taiteen museo. Kaupungissa toimii ainakin 7 merkittävää teatteria; siellä on kaupunginorkesterin rakennus (filharmonia), kuuluisa ooppera ja baletti sekä sirkus.[7] Odessan filharmoninen orkesteri on noussut kansainvälisesti tunnustetuksi kokoonpanoksi.[23] Vuodesta 2010 lähtien kaupungissa on järjestetty Odessan kansainväliset elokuvajuhlat.[24]
Odessassa toimii noin 15 kansallista yliopistoa.[7][2] Näitä ovat esimerkiksi Etelä-Ukrainan kansallinen pedagoginen yliopisto (1817), Odessan kansallinen yliopisto (Odessan kansallinen Ilja Metšnikovin yliopisto) (1865), Odessan sotilasakatemia (1899), Odessan kansallinen lääketieteen yliopisto (1900), Odessan kansallinen elintarviketeknologian akatemia (1902), Odessan kansallinen musiikkiakatemia (1913), Odessan kansallinen polytekninen yliopisto (1918), Odessan maatalouden valtionyliopisto (1918), Odessan kansallinen kauppatieteellinen yliopisto (1921), Odessan kansallinen (Aleksandr Popovin) tietoliikenneakatemia (1923) ja Odessan kansallinen merialan yliopisto (1930).[2]
- Elokuvasta Panssarilaiva Potemkin kuuluisat 142 metriä pitkät portaat.
- Uimarantaa Mustanmeren äärellä.
- Toinen uimaranta.
- Filharmonian talo.
- Odessan yliopiston (1865) päärakennusta.
- Odessan elokuvajuhlien kinokonserin osallistujia (2012).
Odessan portaat
Odessan portaat ovat tulleet maailmankuuluiksi neuvostoliittolaisen elokuvaohjaajan Sergei Eisensteinin elokuvasta Panssarilaiva Potemkin. Se kertoo vuonna 1905 kapinaan nousseen panssarilaiva Potjomkinin miehistöstä. Portailla kuvattiin joukkokohtaus, jossa kapinaa kukistamaan lähetetyt sotilaat ampuvat siviiliväestöä. Portaat ovat alapäästään kaksi kertaa leveämmät kuin yläpäästään.[25]
Odessa-aiheisia lauluja
Odessasta on sävelletty monta laulua, muun muassa In Odessa ja Ech Odessa. Tunnettu suomenkielinen kappale on Teijo Joutselan levyttämä Odessa, johon sanat ovat kirjoittaneet Leena ja Martti Jäppilä.[26] Myös suomalainen rockyhtye Wiidakko on tehnyt kappaleen nimeltä Odessa.[27]
Lähteet
- Marija Timoninoji & Olena Vyšnevska (editors): Tšyselnist najavnoho naselennja Ukrajiny na 1 sitšnja 2022 - Number of Present Population of Ukraine, as of January 1, 2022 (pdf) (Ukrainan paikkakuntien viralliset väkilukuarviot 1.1.2022) 2022. Kiova: Deržavna služba statystyky Ukrajiny, Devstat Ukrajiny / Statistics Ukraine (Ukrainan tilastokeskus), ukrcensus.gov.ua. Arkistoitu 6.10.2022. Viitattu 27.2.2023. (ukrainaksi), (englanniksi)
- A. H. Vasylina: Odesa (Одеса) Entsyklopedija Sutšasnoji Ukrajiny - Encyclopedia of Modern Ukraine, osa 24. 2022. Viitattu 27.2.2023. (ukrainaksi)
- Bohdan Kravtsiv & Volodymyr Kubijovyč: Odesa Internet Encyclopedia of Ukraine, encyclopediaofukraine.com. 2012 (updated). Viitattu 1.3.2023. (englanniksi)
- V. I. Denydjuk & O. H. Toptšijev: Odesa (Одеса) (ISBN 5-88500-012-3) Heohrafitšna entsyklopedija Ukrajiny eli Ukrainan maantieteen tietosanakirja, osa 2: Z-O, s. 442-443. 1990. Viitattu 1.3.2023. (ukrainaksi)
- Ja. V. Vermenijitš: Odesa (Одеса) (ISBN 978-966-00-1061-1) Entsyklopedija istorija Ukrajiny (Ukrainan historian tietosanakirja), osa 7: Мл—О, s. 524-533; history.org.ua. 2010. Arkistoitu 5.7.2019. Viitattu 1.3.2023. (ukrainaksi)
- Odessa (Suuren neuvostotietosanakirjan eli Bolšaja sovetskaja entsiklopedijan (BSE) kaupunkiartikkelin verkkoversio) 1969–1978. dic.academic.ru. Viitattu 1.5.2013. (venäjäksi)
- Odessa (Slovar sovremennih geografitšeskih nazvanii 2008) Geografitšeskaja entsiklopedija- kokoelmaverkkotietosanakirjan artikkelien nettiversio. Viitattu 30.4.2013. (venäjäksi)
- Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g., Hersonskaja gubernja (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897. Hersonin kuvernementti) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 1.5.2013. (venäjäksi)
- [istmat.info/files/uploads/17630/sssr_ad-ter_delenie_1931_ussr.pdf Administativno-territorialnoje delenije Sojuza SSR - rajony i goroda SSSR. (na 1 janvarja 1931 goda). Administativnoje delenije, territorija i nanselenije Sojuza SSR: II Ukrainskaja SSR] (Tšentralnyi ispolnitelnyi komitet sojuza SSR. Vserossijski tšentralnyi ispolnitelnyi komitet. Ukrainan SNT:tä koskevat sivut 192–217 (pdf)) 1931. Moskova. Arkistoitu 6.6.2013. Viitattu 3.5.2014. (venäjäksi)
- Odessa United States Holocaust Memorial Museum, Washington, DC.
- Hakala, Pekka: Järkyttynyt Odessa pelkää romahtamista sotatilaan HS.fi. 5.5.2014. Viitattu 8.5.2014.
- Ukraina syytti Venäjää Odessan verilöylystä hs.fi.
- Odessa: Who is to blame for 46 Odessa deaths? Kyiv Post.
- H. M. Timoninoji: Tšyselnist najavnoho naselennja Ukrajiny na 1 sitšnja 2015 roku (pdf) (Ukrainan paikkakuntien viralliset väkilukuarviot 1.1.2014 ja 1.1.2015) 2015. Kiova: Deržavna služba statystyky Ukrajiny, Devstat Ukrajiny / Statistics Ukraine (Ukrainan tilastokeskus), via archive.org. Viitattu 2.3.2023. (ukrainaksi)
- Glava 3. Obštšaja harakteristika dinamiki tšislennosti gorodskogo naselenija za 1811-1913 gg (Osa 3. (Venäjän keisarikunnan) Kaupunkiväestön dynamiikan yleisiä piirteitä vuosina 1811-1913) istmat.info. Arkistoitu 24.4.2015. Viitattu 19.8.2014. (venäjäksi)
- Statistitšeskija tablitsy o sostojanii gorodov Rossijskoi imperii (Tilastotaulukoita Venäjän keisarikunnan kaupungeista (1840). Odessa löytyy julkaisun sivulta 8/41 otsikon Odesskoje gradonatšalstvo yhteydestä) dlib.rsl.ru. 1840. Pietari. Viitattu 1.5.2013. (venäjäksi)
- Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1959. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 1.5.2013. (venäjäksi)
- Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1970. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 1.5.2013. (venäjäksi)
- Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1979. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 1.5.2013. (venäjäksi)
- Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Gorodskoi (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1989) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 1.5.2013. (venäjäksi)
- Atlas avtoturista Sankt-Peterburg–Vitebsk–Odessa 1:250 000. Ot Baltijskogo morja do Tšernogo morja. Karttakirja ja matkaopas eurooppatie E95:n osuudelle Pietari-Vitebsk-Odessa, sisältää 13 kaupunkikarttaa sekä tietoa valtatien ja sen lähiseutujen paikkakunnista ja nähtävyyksistä. Useita julkaisijoita: Belkartografija, Kartografija, Novgorod AGP ja INGEOCAD, 2011. ISBN 978-985-508-092-4. (venäjäksi)
- Atlas železnyje dorogi Rossija i sopredelnyje gosudarstva. Venäjän ja IVY-maiden rautatiekartasto. Omsk: FGUP "Omskaja kartografitšeskaja fabrika", 2010. ISBN 978-5-95230323-3. (venäjäksi)
- Press Odessa Philharmonic Orchestra, odessaphil.org. Viitattu 1.3.2023. (englanniksi)
- About us Odesa International Film Festival, oiff.com.ua. Viitattu 1.3.2023. (englanniksi)
- Pirjo Kamppila: Odessan portaat hämäävät 22.5.2007, (Päivitetty 10.1.2008). ess.fi: Mediatalo ESA. Viitattu 9.10.2009.
- Viola[vanhentunut linkki] viitattu 3.4.2019
- Wiidakko: Odessa Viola. Viitattu 3.4.2019. [vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Odessa Wikimedia Commonsissa
- Odesa (Toronton yliopiston Ukraina-tietosanakirjan artikkeli (päivitetty 2012)) encyclopediaofukraine.com (englanniksi)
- Port of Odessa (Arkistoitu – Internet Archive) port.odessa.ua (englanniksi, ukrainaksi, venäjäksi)
- Odessa international film festival (Arkistoitu – Internet Archive) oiff.com.ua (englanniksi, ukrainaksi, venäjäksi)
- Odessan esittelyfilmi (Arkistoitu – Internet Archive) odessa.ua (englanniksi)