Obojan

Obojan (ven. Обоя́нь) on kaupunki ja piirikeskus Kurskin alueella Venäjällä. Kaupunki sijaitsee 60 kilometriä aluekeskus Kursk etelään, Keski-Venäjän ylängön eteläosassa, Dneprin vesistön Pseljoen oikealla rannalla. Kaupunki on Obojanin piirin hallintokeskus.[1][2][3][4][5][6] Kaupungissa asui 13 565 ja koko maaseutuvaltaisessa piirissä 31 042 ihmistä (vuonna 2010).[7]

Obojan
Обоянь
lippu
lippu		 vaakuna
vaakuna
Kurskin alueen sijainti, alla kaupungin sijainti alueella
Kurskin alueen sijainti, alla kaupungin sijainti alueella

Obojan

Koordinaatit: 51.2102°N, 36.2685°E
Valtio Venäjä
Subjekti Kurskin alue
Piiri Obojanin piiri
Perustettu 1639
Kaupungiksi 1779
Väkiluku (2010) 13 565
Aikavyöhyke UTC+3 (MSK)









Venäläisen historiankirjoituksen mukaan Obojan perustettiin 1639 linnoitukseksi silloisen Moskovan Venäjän etelärajoille. Kiovan kuvernementin osaksi paikkakunta tuli 1708. Kihlakuntakaupungiksi Obojan tuli vuonna 1779 Kurskin käskynhaltijakunnan, myöhemmän Kurskin kuvernementin paikallishallinnollisena osana.[2]

Kaupunkiin johtaa pistorata (31 km) Kurskin ja Belgorodin väliseltä rataosuudelta. Moskovasta Ukrainan Krimin Simferopoliin johtava Obojanin kautta.[1][8][5][6]

Kulttuuriperinnönsä puolesta suojeltuihin kirkkoihin lukeutuvat Smolenskin Jumaläidin ikonin kirkko (1790), Aleksanteri Nevskin kirkko ja Pyhän kolminaisuuden kirkko.[9][10][11]

  • Linja-autoasema.
    Linja-autoasema.
  • Rautatieasema.
    Rautatieasema.
  • Kulttuuritalo.
    Kulttuuritalo.
  • Smolenskin Jumaläidin ikonin kirkko (1790).
    Smolenskin Jumaläidin ikonin kirkko (1790).
  • Aleksanteri Nevskin kirkko.
    Aleksanteri Nevskin kirkko.
  • Pyhän kolminaisuuden kirkko.
    Pyhän kolminaisuuden kirkko.

Lähteet
  1. Obojan (Обоянь) (teoksen verkkoversio) Goroda Rossii / Bolšaja Rossijskaja Entsiklopedija. 1994. Viitattu 13.12.2022. (venäjäksi)
  2. Obojan Slovar "Geografija Rossii". 1998. Viitattu 13.12.2022. (venäjäksi)
  3. Obojan Geografitšeskaja entsiklopedija: Slovar sovremennyh geografitšeskih nazvanyi. 2001 / 2016. Viitattu 12.12.2022. (venäjäksi)
  4. Obojan Bolšaja sovetskaja entsiklopedija. 1969-1978. Moskova: Sovetskaja Entsiklopedija. Viitattu 13.12.2022. (venäjäksi)
  5. Je. L. Makarevitš (redaktor): Atlas avtomobilnyh dorog. Zapadnaja Jevropa. Strany Baltii, Rossija, Belarus, Ukraina, Moldova 1:700 000. s. 265. Minsk, Valko-Venäjä: Izdatelstvo Jansejan, 2005. ISBN 985-6501-12-1. (venäjäksi)
  6. Atlas avtomobilnyh dorog. Rossija, sopredelnyje gosudarstva, Zapadnaja Jevropa, Azija, s. 101. PKO Kartografija, 2014. ISBN 978-985-549-711-1. (venäjäksi)
  7. Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija. (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11, pdf tai Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: Statistika Rossii. Arkistoitu 15.3.2013. Viitattu 13.12.2022. (venäjäksi)
  8. N. P. Larutina (redaktor atlasa): Atlas železnyje dorogi Rossija i sopredelnyje gosudarstva (Venäjän ja IVY-maiden rautatiekartasto) 1:750 000...1:35 000 000. s. 15, 34. Omsk, Venäjä (ул. Таубе Но 21, 644099 Омск): ФГУП "Омская картографическая фабрика", 2010. ISBN 978-5-95230323-3. (venäjäksi)
  9. Obojan. Tserkov Smolenskoi ikony Božijei Materi. Smolenskaja tserkov sobory.ru. Viitattu 13.12.2022. (venäjäksi)
  10. Obojan. Sobor Aleksandra Nevskogo sobory.ru. Viitattu 13.12.2022. (venäjäksi)
  11. Obojan. Tserkov Troitsy Živonatšalnoi sobory.ru. Viitattu 13.12.2022. (venäjäksi)

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.