Obockin alue

Obockin alue käsittää 25 prosenttia Djiboutin pinta-alasta. Se rajoittuu lännessä Tadjourahin alueeseen, pohjoisessa Eritreaan, idässä Adeninlahteen ja etelässä Tadjouranlahteen. Maisemaa leimaavat sisäosan Mablavuoret ja rannikon alanko. Hiekkarantoja ympäröivät koralliriutat.[1]

Alue jakautuu Obockin prefektuuriin sekä Alayloun ja Khor Angarin aliprefektuureihin. Prefekti ja aliprefektit ovat valtiovallan edustajia. Alueella on vaaleilla valittava itsehallintoelin.[1]

Obockin alueella asuu 4,6 prosenttia Djiboutin väestöstä[2]. Asutus on keskittynyt Obockiin ja sen lähiympäristöön. Muita asutuskeskuksia ovat Alaylou, Khor Angar, Médého ja Wadi.[1] Nomadiväestön osuus on 43,2 ja kaupunkiväestön 30,9 prosenttia[2]. Markazin pakolaisleirillä on 5 400 Jemenistä tullutta pakolaista. Obockissa on siirtolaisia myös Etiopiasta, Eritreasta ja Somaliasta.[1]

Obockiin johtaa päällystetty maantie Tadjourahista ja Djiboutin kaupungista (240 kilometriä). Sisämaan liikenneyhteydet ovat heikot. Obockiin on Djiboutista lauttayhteys (70 kilometriä).[1]

Paikallisia elinkeinoja ovat kalastus, karjanhoito ja maanviljely. Lisäksi harjoitetaan pienimuotoista kaupankäyntiä.[1]

Alueella toimii 15 alakoulua, yläkoulu, lyseo ja tekninen lyseo. Terveyspalveluihin kuuluvat Obockin sairaala ja kuusi terveysasemaa. Kaupungissa on vesijohtoverkko, mutta maaseutu kärsii juomaveden puutteesta. Obockissa on myös sähkölaitos.[1]

Alueen nähtävyyksiä ovat Bab al-Mandabin salmessa sijaitsevat tuliperäiset Sawabi- eli ”Seitsemän veljeksen saaret”, Godoriyan, Khor Angarin ja Ras Siaynin mangrovemetsät, rannikon hiekkarannat ja sisämaan maisemat. Matkailupalveluja on vähän.[1]