Nyy
Nyy (isona kirjaimena Ν, pienenä ν, m.kreik. νυ, ny, kreik. νι, ni) on kreikkalaisen kirjaimiston 13. kirjain. Sen äännearvo on sekä muinaiskreikassa että nykykreikassa [n]. Kreikkalaisissa numeroissa nyyn lukuarvo on 50.[1]
Latinalaisessa kirjaimistossa nyytä vastaa kirjain N/n ja kyrillisessä kirjaimistossa kirjain Н/н. Suomen kieleen nyy translitteroidaan sekä muinaiskreikasta että nykykreikasta n.
Muoto ja sen historia
Nyy on kehittynyt foinikialaisen kirjaimiston kirjaimesta 
(nun).[1]
Arkaaisissa kirjaimistoissa nyy oli usein peilikuva nykyiseen muotoonsa nähden. Kirjain esiintyi kaikissa paikallisissa kreikkalaisissa kirjaimistoissa, ja oli suuntaa lukuun ottamatta niissä yleensä suhteellisen samannäköinen.[2][3]
Epigrafisissa lähteissä nyystä esiintyy muun muassa seuraavanlaisia variantteja:[4]
Merkityksiä
- ν on kinemaattisen viskositeetin tunnus virtausmekaniikassa.
- ν on ominaistilavuuden tunnus.
- ν on valon taajuuden tunnus modernissa fysiikassa.
- ν´ on kreikkalaisissa numeroissa luku 50.[1]
Lähteet
- Kiilunen, Jarmo & Nikki, Nina: Alfasta oomegaan. Uuden testamentin kreikan tukipaketti, s. 124–127. Suomen eksegeettisen seuran julkaisuja 103. Helsinki: Suomen eksegeettinen seura, 2013. ISBN 978-951-9217-58-1.
- Voutiras, E.: ”The introduction of the alphabet”. Teoksessa Christidis, A.-F. (toim.): A History of Ancient Greek. From the Beginnings to Late Antiquity, s. 267. Cambridge University Press, 2007. ISBN 978-0-521-83307-3.
- Karali, M.: ”Writing systems”. Teoksessa Christidis, A.-F. (toim.): A History of Ancient Greek. From the Beginnings to Late Antiquity, s. 204–205. Cambridge University Press, 2007. ISBN 978-0-521-83307-3.
- Ancient Greek letter forms Poinikastas. Centre for the Study of Ancient Documents, University of Oxford. Viitattu 15.12018.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Nyy Wikimedia Commonsissa