Nuuttipukki

Nuuttipukit (murresanana myös nuutipukki) ovat naamioituneita lapsia, jotka osassa Suomea kiertävät talosta taloon loppiaisen jälkeen 7. tammikuuta tai Nuutinpäivänä eli 13. tammikuuta. He esittävät laulun ja saavat siitä yleensä pienen palkkion.[1] Länsi-Suomessa näihin päiviin asti jatkunut vanha perinne muistuttaa Pohjois- ja Itä-Suomessa pääsiäisenä harrastettavaa virvontaa.

Ajankohta

Nuutinpäivä on ollut nykyisellä paikallaan eli 13. tammikuuta vuodesta 1708 lähtien. Sitä ennen Nuutinpäivä oli jo loppiaisen jälkeisenä päivänä 7. tammikuuta.[2] Ajankohdan siirtämisestä huolimatta nuuttipukit kulkivat 7. päivänä aina vuoteen 1972 saakka, jolloin loppiaisen muuttaminen kiertäväksi juhlapyhäksi muutti myös nuutipäivän perinnettä. Nuuttipukkien uudeksi päiväksi tuli sen virallinen ajankohta eli 13. tammikuuta. Vaikka loppiainen muuttui Suomessa jälleen kiinteäksi vuonna 1992, ei nuuttipukkiperinne enää siirtynyt takaisin vanhaan ajankohtaan.[3] Tämän perinteen merkitystä loppiaiseen päättyvän joulunajan riehana on viime vuosina kuitenkin pyritty elvyttämään.[4][5]

Vanhojen lakien mukaan nuutinpäivä päättää 20 päivän ajan kestäneen joulurauhan. Nuutinpäivänä myös joulukuusi viedään ulos ja joulukoristeet kerätään pois.[6]

Perinne ja nykypäivä

Nuuttipukkiperinne on tullut Suomeen Tanskasta. Alun perin nuuttipukkina kiertäminen oli nuorten miesten perinne. He pukeutuivat esimerkiksi vanhaan käännettyyn turkkiin sekä pitivät päässän sarvia ja tuohista tai nahkaista naamaria. Nuuttipukit mekastivat ja kiersivät talosta toiseen joulunpyhistä jäänyttä olutta tai ruokaa vaatien. Myös raha kelpasi.lähde? Vaikka nuuttipukkeja pelättiin, heidät kuitenkin päästettiin sisään. Mikäli nuuttipukeille ei annettu olutta, he saattoivat tehdä jotakin vahinkoa.[6][7][8]

Sotien jälkeen nuuttipukkiperinne muuttui ja nykyään sitä jatkavat lapset. He pukeutuvat naamiais- tai fantasia-asuun ja kiertävät ovelta ovelle kysymässä ”Saavatko nuuttipukit laulaa?”. Tämän jälkeen he esittävät jonkin laulun tai lorun. Palkkioksi nuuttipukeille on tapana antaa makeisia.

Nuuttipukkiperinne on Suomessa säilynyt lähinnä vain Lounais-Suomessa. Erityisesti Satakunta ja Vakka-Suomi ovat alueita, jossa nuuttipukit kiertävät edelleen. Perinne elää myös joissakin osissa Pirkanmaata sekä Etelä-Pohjanmaata.[6]

Lähteet
  1. Nuuttipukki Suomi Sanakirja. Viitattu 6.1.2013.
  2. Carsten, Bregenhöj & Urpo, Vento: Nuutti: Suomalainen karnevaali. SKS, 1975.
  3. Nuutipukit käyvät kohta matkaan 28.12.2010. Lauttakylä. Arkistoitu 13.1.2014. Viitattu 13.1.2014.
  4. Koskella arvaillaan taas keitä nuuttipukit oikein ovat – AVL AVL. 3.1.2017. Viitattu 7.1.2017.
  5. Tapahtuma | Nuuttipukkiperinne elää yhä Kiikoisissa – seurantalolla tanssitaan ja lauletaan karaokea Tyrvään Sanomat. 5.1.2023. Viitattu 20.1.2023.
  6. Nuutinpäivä korjaa joulun pois 13.1.2012. Yle Turku. Viitattu 13.1.2014.
  7. Nuuttipukit (Arkistoitu – Internet Archive) Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 13.1.2014.
  8. Nuuttipukin naamari Sipoosta 1800-luvulta Suomen kansallismuseo. Viitattu 14.1.2017.

    Aiheesta muualla
    • Sakka-Nuutin vietosta, Suomen Kuvalehti, 4.1.1930, nro 1, s. 30, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot.

     

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.