Nuuska

Nuuska eli suunuuska on tupakasta valmistettu tuote, jota käytetään useimmiten ylä- tai alahuulen alla, josta sen sisältämä nikotiini imeytyy verenkiertoon suun limakalvojen kautta. Nuuskan myynti kiellettiin vuonna 1992 kaikissa silloisissa EU-maissa Maailman terveysjärjestön suositusten perusteella, mutta Ruotsissa nuuskan valmistus ja myynti on sallittu poikkeusluvalla.[1] Manner-Suomessa nuuskan myynti kiellettiin vuonna 1995. Nuuskaa kulkeutuu Suomeen erityisesti Ruotsista ja Venäjältä,[2] vaikka nuuskan myynti kiellettiin Venäjällä vuonna 2016.[3]

Pussinuuskaa (myös nimellä annosnuuska). Kuvassa General White Portion.

Historia

Eurooppaan ensimmäisenä levinnyt tupakan käyttömuoto oli nuuskaaminen. 1500-luvun loppupuolella nenänuuskan käytöstä tuli Ranskan hovin arvostama tapa. Nuuskaaminen levisi Ranskan hovista muualle Eurooppaan 1700-luvulla. Nenänuuskan käyttö väheni selvästi Ranskan vallankumouksen yhteydessä suuressa osassa Eurooppaa ja piipun ja savukkeen polttaminen kasvatti suosiotaan. Nykyinen kostea nuuska on peräisin Ruotsista, jossa se kehitettiin 1800-luvun aikana.[4] Myös Itämeren rannalla, Gdańskin seudulla asuvat kašubit käyttävät nuuskaa yleisesti.

Koostumus
Irtonuuskaa, jota saatetaan kutsua myös nimellä tykkinuuska, multanuuska, jauhonuuska, löysä ja lössi. Kuvassa Röda Lacket lös snus.

Nuuska koostuu pääasiassa tupakasta (40–45 %) ja vedestä (45–60 %). Yhteensä nuuska sisältää noin 2 500 erilaista kemikaalia.[5] Muita nuuskan sisältämiä aineita ovat natriumkarbonaatti, natriumkloridi (ruokasuola), savuaromi ja kosteudensäilytysaineet. EU:n elintarvikkeiden merkintälain mukaan ruotsalaiseen nuuskaan tuli pakolliseksi ilmoittaa 25. marraskuuta 2005 alkaen nuuskan koostumus. Yleinen myytti, että nuuskaan olisi joskus lisätty lasinsirpaleita, ei pidä paikkaansa. Myytti on syntynyt todennäköisesti kiteytyneestä suolasta.[6]

Tupakkaverkon mukaan nuuska sisältää jopa 20 kertaa enemmän nikotiinia kuin tupakka.[7] Nuuskan ja savukkeiden aiheuttamat veren nikotiinipitoisuudet ovat keskimäärin yhtä suuret. Nuuskaajan nikotiiniannos on kuitenkin keskimäärin suurempi kuin tupakoivan. Tämä johtuu siitä, että nuuskatessa nikotiinin huippupitoisuus veressä saavutetaan hitaammin kuin savukkeilla, mutta pitoisuus säilyy korkealla tasolla pidempään kuin tupakoidessa.[8][9]

Nikotiini aiheuttaa vahvaa riippuvuutta. Nitrosoamiinien kaikkia haittavaikutuksia ei vielä tunneta. Näiden aineiden määrä nuuskassa riippuu käytetyn tupakan valmistusprosessista; uunissa kuivatettu ja paahdettu tupakka sisältää enemmän PAH-yhdisteitä kuin käymisprosessilla valmistettu tai ilmakuivattu tupakka. Amerikkalaisessa nuuskassa on tyypillisesti enemmän haitallisia kemikaaleja.[10] Nuuska sisältää raskasmetalleja kuten lyijyä, kadmiumia, arseenia ja nikkeliä, jotka kertyvät elimistöön.[5][11]

Erilaiset sekoitukset eri tupakkalajeista sekä aromi- ja makuaineet antavat eri nuuskamerkeille oman maun ja koostumuksen. Makuun vaikuttavat muun muassa siemenlajike, ilmasto, viljelypaikka ja tupakan kuivausmenetelmä, valmistusprosessissa käytettävä lämpökäsittely sekä muut lisäaineet.

Valmistus

Valmistuksessa on kolme päävaihetta: jauhatus, sekoitus ja pakkaus. Nuuskaa valmistetaan nykyisin ilmakuivatusta tupakasta, jota tuodaan Etelä- ja Pohjois-Amerikasta sekä Aasiasta. Valmistusprosessissa tupakka jauhetaan syöttämällä sitä myllyyn, jossa se jauhetaan karkeaksi, keskikarkeaksi tai hienoksi jauheeksi. Sekoitusvaiheessa tupakkaan lisätään vesi ja suola, minkä jälkeen seosta lämmitetään. Lämmityksen jälkeen nuuska jäähdytetään ja siihen lisätään muut ainekset, yleensä paistettua ruokasoodaa, säilytysaineita ja erilaisia aromeja.

Annosnuuska (pussinuuska) pakataan pusseihin ja suljetaan tiivisti muovirasioihin. Muovirasioita käytetään säilyvyyssyistä, koska annosnuuska kuivuu irtonuuskaa nopeammin. Irtonuuska pakataan vahatusta pahvista tai muovista valmistettuihin rasioihin. Nuuskapakkauksia säilytetään kylmässä. Kylmäsäilytyksessä nuuska kypsyy ja saa luonteenomaisen arominsa ja makunsa. Myyntipisteissä nuuska säilötään kylmäkaappeihin ja kotona jääkaapissa tai pakastimessa.

Ruotsalainen nuuska saatetaan joskus sekoittaa amerikkalaiseen savuttomaan tupakkaan (moist snuff), mutta niiden valmistus ja käyttö eroavat hieman toisistaan. Amerikkalaista versiota käytetään perinteisesti alahuulessa, josta myös toisinaan käytetään nimeä dipping tobacco. Valmistustapa eroaa muun muassa siinä, että tupakkaa ei yleensä pastöroida valmistuksen aikana toisin kuin ruotsalainen nuuska. Amerikkalaisen nuuskan makuaineina ei myöskään yleisesti käytetä suolaa; sen sijaan erilaisia mausteita käytetään, ja tuotteet ovat usein makeampia.

Käyttö

Nuuska on tupakkajauheesta tehty kostea tai kuiva tupakkatuote, jota pidetään yleisimmin ylähuulen sisäpuolella tai muussa paikassa suun sisässä. Tarkoituksena on, että sen vaikuttavat aineet imeytyvät limakalvojen kautta. Nuuskaa myydään annospusseihin pakattuina tai irtonuuskana. Annospussien selluloosakuidusta valmistettu harsokangas estää tupakan suoran kosketuksen limakalvoon, ja se voidaan asettaa suoraan rasiasta suuhun. Kostea irtonuuska laitetaan huulen alle yleisimmin nuuskatykillä, tai vaihtoehtoisesti se pyöritellään sormin ensin kiinteämmäksi, yleisesti pallomaiseksi, ettei se hajoa huulen alla ja leviä suuhun. Pidempään nuuskaa käyttäneet eivät yleisesti käytä nuuskatykkiä eivätkä pyörittele nuuskasta palloa, sillä samalla nuuskasta häviää kosteutta, vaan nuuska poimitaan purkista kaikilla viidellä sormella, puristetaan hiukan yhteen ja asetetaan suoraan huulen alle.

Nuuskaajat käyttävät nuuskaa muutamista minuuteista aina tunteihin saakka. Osa nuuskaajista nuuskaa koko valveillaoloaikansa ja nukkuessaankin. Ruotsissa nuuskaaminen on niin voimakas kansanperinne, että Ruotsissa, toisin kuin muissa EU-maissa, sitä saa edelleen myydä. Ruotsin terveysviranomaisten mukaan miltei joka toinen ruotsalaisista nuuskaajista haluaisi lopettaa nuuskaamisen.[12] Ruotsin poikkeuslupa on perua maan jäsenneuvotteluista 1990-luvun alussa[13]

Suomessa
Nuuskan käyttö satunnaisesti tai päivittäin[14]
Nuuskan käyttö (%);19831987199119992001200720112013
18-vuotiaat miehet 5,13,97,011,111,410,714,414,5
18-vuotiaat naiset -0,60,50,70,72,02,73,7

Nuuskaaminen lisääntyi Suomessa 1990-luvun alussa erityisesti urheilevien nuorten joukossa.[15] Kuitenkin nuuska saattaa heikentää urheilutuloksia, sillä nikotiini kiihdyttää sydämen sykettä ja nostaa verenpainetta, mikä johtaa sydämen iskutilavuuden pienenemiseen.[16] Vuosina 1998–1999 kasvutrendi pysähtyi. Nuuskaamisen haittavaikutuksista tiedotettiin enemmän.[17] Suomalaiset aloittavat nuuskaamisen yleensä nuorena. Yli 25-vuotiaat aloittavat harvoin nuuskaamisen elleivät he ole tupakoineet tai kokeilleet nuuskaa nuorempana.[18]

Muissa maissa

Norjassa oli vuosina 2003–2004 päivittäin nuuskaavia 300 000 ja satunnaiskäyttäjiä 160 000. Puolet nuuskaajista myös tupakoi. Käyttäjistä 90 % oli miehiä ja suurin osa alle 45-vuotiaita.[19]

Nuuska ja tupakointi

Norjassa ja Ruotsissa tehtyjen tieteellisten tutkimusten mukaan nuuskankäyttö on erityisesti miehille tehokas tapa lopettaa tupakointi.[20] Ruotsissa tupakoidaan vähiten EU:ssa (16,7 % vähintään 15-vuotiaista), Britanniassa toiseksi vähiten (17,2 %) ja Suomessa kolmanneksi vähiten (19,3 %). Joka neljäs vähintään 15-vuotias EU:n kansalainen on tupakoitsija ja joka viides kärsii passiivisesta tupakoinnista.[21] Esimerkiksi Britanniassa nuorten naisten osuus tupakoitsijoista on kääntynyt nousuun.[22] Nuuskan käyttö on suositumpaa miesten kuin naisten keskuudessa.[23]

Vain yksi prosentti norjalaisista nuuskaajista myös tupakoi päivittäin.[24] Vain 6,8 prosentilla miehistä oli satunnaista yhteiskäyttöä nuuskan ja tupakan kanssa. Tavallisin tapa käyttää tuotteita rinnakkain oli vuoropäiväinen käyttö, jossa toinen tuote oli lähes päivittäisessä kulutuksessa ja toinen satunnaisesti korvasi toisen. Rinnakkaiskäyttäjät polttivat merkittävästi vähemmän tupakkaa viikossa (56,6; n = 226; SD, 53,82) kuin tupakoijat, jotka olivat lopettaneet nuuskan käytön (79,6; n = 108; SD, 61,47) tai tupakoitsijat, joilla ei ollut nuuskan käyttöhistoriaa (80,2; n = 621; SD, 55,86). Ainoastaan 24 prosenttia rinnakkaiskäyttäjistä kertoi aloittaneensa tupakkatuotteiden kulutuksen nuuskalla. Tupakan ja nuuskan rinnakkaiskäyttäjistä 53,6 prosenttia kertoi nuuskan käyttönsä syyksi olevan tavoitteen lopettaa tupakointinsa.[24]

Vaikka nuorten tupakointikokeilut ja päivittäinen tupakointi olivat vähentyneet koko ajan 1977-2013, nuorten nuuskan kokeilut ja nuuskan käyttö olivat lisääntyneet muutaman vuoden ajan, mutta käyttö saattoi olla tasaantumassa. Myös tytöt olivat omaksumassa nuuskan käyttöä. Nuuskan ja savukkeiden yhteiskäyttö oli suhteellisen yleistä alaikäisten poikien keskuudessa.[25]

Havainnollisten ja kokeellisten tutkimusten mukaanselvennä nuuskan saatavuus vaikuttaa tupakoinnin lopettamiseen. Empiirinen tutkimustulos Norjasta ja Ruotsista, joissa nuuska on yleistä, osoittaa, että nuuskaaminen on yleisin tapa lopettaa tupakointi - ilman apuvälineitä ja -aineita tehdyn lopettamisen jälkeen. Tutkimuksen mukaan entiset tupakoijat ovat suurin nuuskaajaryhmä, nuuskan käyttäminen on yhteydessä korkeampaan lopettamistasoon kuin nuuskaa käyttämättömissä ryhmissä, ja että nuuska on mahdollisesti tehokkaampi tapa lopettaa tupakointi kuin lääkenikotiinin käyttö.[26]

Noin 680 000 norjalaista tupakoi päivittäin. Päivittäisiä nuuskaajia on 520 000. Folkehelseinstituttetin (FHI) tutkimuksen mukaan suurin osa (63 %) norjalaisista nuuskaajista on joko entisiä tupakoitsijoita (36 %) tai tupakoivat edelleen (27 %). [27] Saman tutkimuksen mukaan nuuska on osalle tupakoitsijoista tehokas tapa lopettaa tupakointi: 83 prosenttia kertoi käyttäneensä nuuskaa keinonaan lopettaa tupakointinsa.[28]

FHI:n seurantatutkimus tehtiin vuosina 2003–2005 ja 2012–2015. Kaikkiaan siihen osallistui 8 157 miespuolista nuuskan käyttäjää ikäjakaumalla 15-79. Selvästi suurin osa nuuskaa nykyään käyttävistä oli aloittanut tupakkatuotteiden käyttämisen tupakoimalla. Nuuskaa ja tupakkaa samanaikaisesti käyttävien osuus oli nuuskankäyttäjien keskuudessa vähentynyt lähes puoleen vuosina 2003–2015 (33,0 prosentista 18,9 prosenttiin). Norjassa on vakiintunut, kypsä nuuskakulttuuri, jossa päivittäisiä nuuskaajia ja tupakoitsijoita on lähes yhtä paljon. Koska tupakointi vähenee, suoraan nuuskalla aloittavien nykynuuskaajien suhteellinen osuus nousee. Nuuska on vaikuttanut näiden tutkimustulosten mukaan tupakoinnin vähenemiseen Norjassa ja Ruotsissa. Tämä vaikutus on erityisesti miehissä, jotka käyttävät paljon todennäköisemmin nuuskaa kuin naiset.[29]

Myynti
Nuuskajääkaappeja M/S Baltic Princessin tax-free-myymälässä.

Nuuskaa myydään annospusseihin pakattuina (ruots. portionssnus) tai irtonuuskana (ruots. lössnus). Annospussien selluloosakuidusta valmistettu harsokangas estää tupakan suoran kosketuksen limakalvoon, ja se voidaan asettaa suoraan rasiasta suuhun.

42 gramman irtonuuskarasia maksaa Ruotsissa merkistä riippuen noin 3,5–5,5 euroa ja Norjassa 6–7 euroa. Pussinuuska taas on edullisempaa, sillä nuuskaa niissä yleensä on noin puolet vähemmän (18,9 tai 24 g). Hintahaitari pussinuuskalla on noin 1,5–4,5 euroa purkkia kohden, tässäkin merkistä riippuen. Ruotsalaista nuuskaa myydään noin 300 miljoonaa yksikköä joka vuosi Pohjoismaiden markkinoille.

Vaikka nuuskan myyminen, välittäminen ja luovutus ovat Suomessa kielletty, matkustajatuonnissa sitä kuitenkin saa tuoda; enimmillään 1 000 grammaa. Euroopan talousalueen ETA:n ulkopuolelle matkustettaessa matkan pitää kestää yli 24 tuntia.[30]

Ruotsi ja muu maailma

Vuonna 2006 Swedish Matchin markkinaosuus Ruotsissa oli 90 %. Kilpailijan Gallaher och Fiedler & Lundgenin omistaa tanskalainen Skandinavisk tobakskompani. Englantilainen yritys BAT myy kokeeksi nuuskaa Ruotsissa.[31]

Vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä Swedish Match'in osuus nuuskamyynnistä Skandinaviassa oli 75 %.[32] Tämä johtuu viime vuosien lisääntyneestä tarjonnasta sekä kilpailusta varsinkin edullisempien nuuskien keskuudessa. Täysihintaisten nuuskien myynnistä Swedish Match vastasi 95 % osuudesta.lähde?selvennä

Ruotsin nuuskamarkkinoita johtaa Tornion rajakaupunki Haaparanta. Haparandabladet-lehti selvitti vuonna 2011, että paikkakunnan nuuskakaupan arvo on jo 120 miljoonaa Ruotsin kruunua.[33] Se on yli kymmenen miljoonaa euroa vuodessa. Lehden mukaan nuuska on Ikean huonekalujen ohella suosituin kauppatavara Haaparannalla ja koko Tornionlaaksossa.

Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto FDA hyväksyi marraskuussa 2015 kahdeksan uuden ruotsalaisen nuuskan myynnin USA:ssa. Viraston mukaan nuuska "ei merkittävästi vahingoita väestön terveyttä". [34] FDA painotti kuitenkin lausunnossaan, ettei se pidä nuuskaa täysin vaarattomana. FDA-päätöksen on arveltu ohjaavan tupakkateollisuutta panostamaan nykyistä enemmän varoja uusien tuotteiden kehittelyyn tupakanpolton vähentyessä.[35]

Lainsäädäntö

Nuuskan myynti kiellettiin vuonna 1992 kaikissa EU-maissa (direktiivi 2001/37/EY(1) 8) WHO:n suositusten perusteella. WHO:n mukaan haitat ovat ilmeiset eikä nuuskassa ole juurikaan terveyshyötyjä.[36] Vuonna 1995 unioniin liittyessään Ruotsi sai erivapauden pitää nuuska markkinoilla. Lupa edellyttää, että Ruotsi sitoutuu estämään tuotteidensa myynnin muihin EU-maihin. Myös Tanskassa myydään laillisesti irtonuuskaa (lössnus), mutta pussinuuskan myynti on kiellettyä.[37] Nenänuuskaa ja purutupakkaa saa laillisesti myydä Suomessa.[38] Niiden kieltämistä kuitenkin suunnitellaan sisällytettäväksi tulevaan tupakkalain uudistukseen.[39] Suomessa on lainsäädäntötyössä vuodesta 2010 noudatettu terveyspoliittista linjausta, jossa tupakkatuotteiden haittojen vähentämisen sijasta tavoitteena on tupakkatuotteiden käytön loppuminen.[40] Haittoja vähentävä lainsäädäntö todella vähentäisi lukuisten tieteellisten tutkimusten mukaan merkittävästi syöpäkuolemia.[41] [42] [43]

Euroopan parlamentin Ministerineuvoksen päätöksellä kesäkuussa 2001 savuttomien tupakkatuotteiden myyntipakkauksista poistettiin varoitusmerkintä ”Aiheuttaa syöpää”. Myöhemmät valitukset EY-tuomioistuimiin nuuskan myynnin vapauttamiseksi koko EU:n alueella eivät ole menneet läpi.

Nuuskan myynti kiellettiin Suomessa vuonna 1995. Käyttöä ei kriminalisoitu. EU-tuomioistuin kielsi nuuskan myynnin 2006 myös Ahvenanmaalla ja Ahvenanmaalla rekisteröidyissä laivoissa. Nuuskaa myytiin laivoilla ja Ahvenanmaalla EU-oikeuden vastaisesti vuodesta 1995. Ruotsinlaivoilla nuuskaa myydään edelleen kuitenkin laillisesti Ruotsin aluevesillä. Suomen viranomaiset ovat olleet huolissaan laivojen nuuskan myynnin kielteisistä terveydellisistä vaikutuksista. Ahvenanmaan maakunnalle laivoilla myytävällä nuuskalla on taloudellista merkitystä.[44] EU:n tuomioistuin antoi Suomelle langettavan tuomion, koska Suomi ei noudattanut EU-lain velvoitteita ja koska Ahvenanmaa ei ole saattanut nuuskan myyntikieltoa osaksi lainsäädäntöään. Suomen valtio velvoitettiin korvaamaan komission oikeudenkäyntikulut.[45][46]

Monet urheilujärjestöt, muun muassa salibandy- ja jääkiekkoliitot, kielsivät nuuskan käytön Suomessa kilpailutoiminnan yhteydessä vuonna 1998. San Francisco kielsi nuuskan käytön puistoissa ja urheiluareenoilla vuonna 2005.[47]

Osa käyttäjistä ja valmistajat esittävät, että nuuska pitäisi kansanterveyden nimissä sallia, koska nuuska on vaihtoehto tupakanpoltolle ja terveyshaitoiltaan tupakanpolttoa lievempi. Ruotsalaisten tutkijoiden mielestä nuuskan korkea nikotiinipitoisuus synnyttää riippuvuuden nopeasti ja siitä vieroittautuminen on jopa vaikeampaa kuin savukkeiden polton lopettaminen. Joidenkin tutkijoiden mukaan nuuskaaminen toimii porttina tupakoinnille.[48] 41 % nuuskaavista viidesluokkalaisista tukholmalaispojista oli tupakoijia vuosi myöhemmin. Vastaava luku USA:ssa on 40 %. Toisten tutkijoiden mukaan tupakoinnin väheneminen perustuu kansanterveyden tupakoinnin ehkäisytyön aktiivisuuteen. Samalla he olivat huolissaan siitä, että nuuskaamisen ei ole todistettu vähentävän tupakointia.[49]

Suomen eduskuntapuolueista Ruotsalainen Kansanpuolue ajaa nuuskan myynnin vapauttamista Suomessa. Nuuska oli puolueen EU-vaaliohjelmassa 2014 vaaleissa. Puolue yrittää ajaa asiaa EU-parlamentin kautta vaikuttamalla tulevaan tupakkadirektiiviin. Carl Haglundin mukaan Suomen tulisi sallia myynti[50] ja käyttää siten saadut verotulot nuuskan aiheuttamiin haittoihin.[51] Nyt verotulot valuvat Haglundin mukaan Ruotsiin. Muiden puolueiden edustajista Sdp:n varapuheenjohtaja Eero Vainio on ehdottanut nuuskan myynnin sallimista Alkoissa.[52] Suomen Tullin selvityksen mukaan Suomessa nuuskan laittomaan tuontiin ja välitystoimintaan liittyvän harmaan talouden laskennallinen valmisteverojen arvo olisi noin 26-42 miljoonaa euroa vuodessa. Vuonna 2012 Suomeen tuotiin jo 8,5 miljoonaa nuuskarasiaa.[53] Myös Suomen Keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä ajaa nuuskan myynnin vapauttamista Suomessa vedoten menetettyihin verotuloihin. Hän haluaa lopettaa nuuskan laittoman kaupan.[54] Kärnän mukaan "Ruotsi oli pakotettu poistamaan nuuskarasioista varoitukset syövän aiheuttamisesta, koska tällaisesta ei ole ainakaan toistaiseksi löytynyt tutkimuksellista näyttöä. Ja vaikka lähtisimmekin siitä, että nuuskalla on negatiivisia kansanterveydellisiä vaikutuksia, ei ole mitään järkeä antaa verotulojen valua ulkomaille."[55] Vihreiden päihdepoliittisessa ohjelmassa vuodelta 2003 vastustetaan nuuskan myyntiä Ahvenanmaalla ja Ahvenanmaan lipun alla purjehtivissa aluksissa.[56] Kokoomuksen entinen kansanedustaja Kalervo Kummola puolestaan haluaisi kieltää nuuskan käytön kokonaan.[57] Suomen Jääkiekkoliiton väistyvänä toimitusjohtajana Kummola onkin esittänyt nuuskalle totaalikieltoa jääkiekkoon.[58] Kokoomus ei puolueena ole ottanut kantaa nuuskaan, mutta entinen puheenjohtaja Alexander Stubb on aiemmin kertonut käyttäneensä nuoruudessa nuuskaa.[59] Myös Vasemmistoliiton entinen puheenjohtaja Paavo Arhinmäki on myös käyttänyt nuuskaa, jopa eduskunnan istuntosalissa.[60] Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini on Arhinmäen kannattamana esittänyt nuuskaveroa eli myynnin vapauttamista Suomessa yhtenä mahdollisena uutena tulolähteenä valtiolle.[61]

Terveysvaikutukset

Nuuskan käyttö aiheuttaa nikotiiniriippuvuuden samaan tapaan kuin tupakoiminen. Nuuska-annoksissa on enemmän nikotiinia kuin savukkeissa, mutta tutkimusten mukaan nikotiinia imeytyy molempien käyttäjien verenkiertoon liki pitäen saman verran.[6] Irtonuuskaa pidetään haitallisempana suun limakalvoille kuin pussinuuskaa. Nuuskan aiheuttamia terveyshaittoja ovat muun muassa nähtävät suun limakalvon vauriot, muutokset ikenissä ja hampaiden värjäytyminen.[62][63] Euroopan komission tieteellisen komitean raportin mukaan on kuitenkin "kiistämätön tosiasia, että tupakan käytön vaihtaminen nuuskaan vähentää tupakkajohdannaisten tautien esiintymistä".[64]

Jo suhteellisen lyhytaikaisen nuuskaamisen jälkeen suun limakalvolla alkaa näkyä muutoksia. Pitkään käytettynä nuuskaus johtaa ikenien vetäytymiseen. Paljastuneet hammaskaulat ovat alttiita värjäytymille. Nuuskan käytön lopettaminen ei korjaa näitä vaurioita. Sen sijaan siihen kohtaan limakalvoa, jossa nuuskamälliä pidetään, saattaa kehittyä vaalea paksunema, niin sanottu nuuskaleesio. Nuuskaleesio häviää kuitenkin yleensä joidenkin viikkojen kuluttua. Nuuskan nikotiini aiheuttaa samanlaisia haittoja kuin tupakan nikotiini. Hermoston toiminta ja hormonitasapaino häiriintyvät, kunto heikkenee asteittain, pituuskasvu heikkenee ja voi pysähtyä. Nuuskaajalla saattaa ilmentyä unettomuutta, päänsärkyä ja hikoilua. Osa nuuskasta tulee väistämättä niellyksi ja voi muuttaa jo pieninä annoksina sisäeritystoimintaa rasittaen sydäntä ja häiriten mahalaukun luonnollista toimintaa.[65]

Nuuskaamisen yhteyttä syöpään, erityisesti suusyöpiin, on tutkittu. Nykykäsityksen mukaan nuuska altistaa joillekin syöville, mutta ei kuitenkaan samassa määrin kuin tupakointi. WHO:n raportin mukaan nuuska on savuttomien tupakkatuotteiden joukossa huomattavasti vähemmän vaarallinen kuin tupakka.[66] Ruotsalaisen nuuskan käytön altistavia vaikutuksia suu-, keuhko- ja haimasyöpiin tutkittiin laajassa tutkimuksessa, jossa 279 897:n ruotsalaisen rakennustyöntekijän nuuskankäyttöä seurattiin 25 vuoden ajan.[67] Tutkimuksessa nuuskan käytön ja suu- tai keuhkosyövän välillä ei löydetty yhteyttä. Tämän tutkimuksen mukaan nuuskan käyttö lisää haimasyövän riskiä, mutta riski on silti pienempi kuin tupakoitsijoilla, mutta reilusti suurempi kuin niillä, jotka eivät käytä nuuskaa. Tupakointi lisäsi merkitsevästi kaikkien tutkittujen syöpien esiintyvyyttä.[68] Ruotsissa, jossa joka viides mies käyttää nuuskaa[69], suu- ja huulisyövän ilmaantuvuus on pienimpiä koko Pohjois-Euroopassa.[70]

WHO:n mukaan ruotsalaisilla miehillä esiintyy vähiten keuhkosyöpää Euroopassa osaksi pienen tupakoimisasteen vuoksi. Ruotsalaisia selvästi enemmän tupakoivilla tanskalaisilla ja briteillä on melkein kaksinkertaisesti yleisemmin keuhkosyöpää kuin ruotsalaisilla.[71] OECD:n vertailutilastojen mukaan ruotsalaiset polttavat vähiten tupakkaa EU:ssa.[72] Vertailututkimuksen mukaan keuhkosyöpäkuolemat puoliintuisivat EU:ssa, jos kaikki EU-kansalaiset kuluttaisivat tupakkatuotteita ruotsalaisten tapaan.[73] WHO:n mukaan maailmanlaajuisesti tupakan aiheuttamiin syöpiin kuolee 8,2 miljoonaa ihmistä, joka on 13 prosenttia kaikista kuolemista. EU:ssa tupakan aiheuttamia syöpäkuolemia on vuodessa 2,6 miljoonaa.[74] Syöpäkuolemat vähenisivät EU:ssa siis 1,3 miljoonalla vuodessa, jos muissakin EU-maissa kulutettaisiin tupakkatuotteita, kuten Ruotsissa. Maailmanlaajuisesti tupakan aiheuttamien syöpäkuolemien määrän WHO arvioi lisääntyvän 70 prosentilla seuraavan kahden vuosikymmenen aikana.[75]

Ruotsissa keuhkosyöpä on naisten tyypillisin syöpään liittyvä kuolinsyy, miehillä toiseksi suurin eturauhassyövän jälkeen. Naisten keuhkosyöpä on lisääntynyt voimakkaasti 1980-luvulta lähtien, kun taas miesten keuhkosyöpätapaukset ovat vähentyneet. Ruotsalaisnaisilla keuhkosyöpä on yleisempää kuin miehillä: alhaisesti koulutetuille ruotsalaisnaisilla on 71 keuhkosyöpätapausta 100 000 asukasta kohden, miehillä 61 tapausta. Myös lukion jälkeen lisäkoulutustan saaneiden naisten keuhkosyöpään sairastuminen on miehiä tyypillisempää (N:33/100000, M:29/100000).[76]

Ruotsissa 30-44-vuotiaiden miesten tupakoiminen putosi vain viiteen prosenttiin vuonna 2016.[77] Ruotsi, jonka terveyspolitiikkana esimerkiksi nuuskan myyntikiellon sijaan tupakan terveyshaittojen vähentäminen, on ensimmäinen valtio, joka on saavuttanut kansainvälisten terveysjärjestöjen asettaman tupakanpolton vähetämisen tavoitteen[78], jonka kampanjanimi on the Endgame.[79]

Sairastumisalttius sydän- ja verisuonitauteihin on nuuskaajilla suurempi kuin kokonaan tupakoimattomilla.[80] Nuuska aiheuttaa savukkeiden tapaan voimakkaan riippuvuuden pääasiassa sen sisältämän nikotiinin takia, jota se sisältää yleensä jopa moninkertaisesti enemmän kuin savukkeet. Suomen Syöpäjärjestön mukaan tupakoidessa nikotiinipitoisuus on ensimmäisten minuuttien aikana kaksinkertainen verrattuna nuuskaamiseen ja tavanomaisella päiväannoksella nuuskan käyttäjä saa nikotiinia 3–5 kertaa enemmän kuin savukkeita polttava.[81] Pitkäaikainen nuuskaaminen voi ehkäistä MS-taudin riskiä jopa 70 prosentilla, mutta tutkijat eivät silti suosittele nuuskan käyttöä, koska sillä on muita haittavaikutuksia terveyteen.[82]

Myös USA:ssa savuttomat tupakkatuotteet herättävät vilkasta keskustelua. Toiset puoltavat sairaushaittojen ja syöpäkuolemin vähentämistä vähemmän vaarallisilla tupakkatuotteilla, toiset vastustavat kaikkia tupakkatuotteita. Yhdysvaltojen tartuntatautien valvonta- ja ehkäisykeskus (Centers for Disease Control and Prevention) järjesti keväällä 2017 The Great American Spit Out -tapahtuman, jossa savuttomien tupakkatuotteiden ja perinteisten tupakkatuotteiden terveysvaikutukset rinnastettiin. National Youth Surveyn mukaan 93 prosenttia amerikkalaisista uskookin savuttomia tupakkatuotteita yhtä vaarallisiksi kuin savutupakoita.[83]

Katso myös

Lähteet
  • Raisamo S, Pere L, Lindfors P, Tiirikainen M ja Rimpelä A.: Nuorten terveystapatutkimus 2011. Nuorten tupakkatuotteiden ja päihteiden käyttö 1977–2011. Sosiaali- ja terveysministeriö, 2011. ISBN 978-952-00-3170-1. Teoksen verkkoversio (PDF).
  • Jaana M Kinnunen, Pirjo Lindfors, Lasse Pere, Hanna Ollila, Hanna Samposalo, Arja Rimpelä: Nuorten terveystapatutkimus 2013. Nuorten tupakkatuotteiden ja päihteiden käyttö 1977–2013. Sosiaali- ja terveysministeriö, 2013. ISSN 2242-0037. Teoksen verkkoversio (PDF).

Viitteet
  1. Direktiivi 2001/37/EY(1) 8
  2. Täällä sijaitsee nuuska-Suomi - katso kartasta, missä nuuskaa käytetään eniten. Ilta-sanomat 9.10.2014.
  3. Vainikka, Jussi: Venäjä kielsi nuuskan myynnin – tämän vuoksi tavaraa vyöryy silti rajan yli Imatralainen. 8.5.2016. Viitattu 21.9.2018.
  4. Nuuskan historia (Internet Archive) 19.8.2010. Swedish Match. Viitattu 9.6.2013.
  5. Nuorten nuuskankäyttö — haaste suun terveydenhuollolle Hammaslääkäriliitto 2000
  6. Nuuskan liittyviä myyttejä (Internet Archive) web.archive.org. 9.5.2008. www.swedishmatch.com. Viitattu 16.6.2009.
  7. Nuuskaamisen terveysriskit tupakkaverkko.fi. 26.2.2007. Tupakkaverkko. Arkistoitu . Viitattu 24.2.2009.
  8. Nuuska 31.10.2017. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 26.6.2019.
  9. Wickholm, Seppo; Lahtinen, Aira; Ainamo, Anja; Rautalahti, Matti: Nuuskan terveyshaitat Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim. 2012. Viitattu 26.6.2019.
  10. Nuuska. Stumppi.fi. Arkistoitu 20.10.2007. Viitattu 19.1.2021.
  11. Nicorette Ruotsi 2006
  12. Vad vi vet om snus.. Statens folkhälsoinstitut. ISBN 91-7257-428-3. Arkistoitu 22.3.2007 (viitattu 29.5.2006). (ruotsiksi)
  13. Ruotsalaisille täystyrmäys EU-tuomioistuimesta: nuuskanvientikielto pysyy voimassa 22.11.2018. Yle uutiset. Viitattu 27.5.2020.
  14. Nuorten terveystapatutkimus 2013. s.65 liitetaulu 11. Nuuskaa silloin tällöin tai päivittäin käyttävien osuudet (%) iän ja sukupuolen mukaan 1983–2013
  15. Tupakkakertomus 2003. KTL, Helsinki, 2004. PDF. s. 13.
  16. Erittäin haitallinen nuuska. Nuorisuomi.fi: Päihteetön pelikenttä. (Web Archive 2007).
  17. Nuorten terveystapatutkimus 2003. Stakes 2003[vanhentunut linkki]
  18. Noora: Nuuskan Haitat - Ovatko Nikotiinipussit Terveellisempiä? Kiekkotorni. 17.1.2023. Viitattu 21.1.2023.
  19. Virkninger av snusbruk, Kunnskapssenter nr 6-2005, Nasjonalt kunnskapssenter for helsetjenesten
  20. Janne Scheffels, Karl E Lund and Ann McNeill: Contrasting snus and NRT as methods to quit smoking. An observational study.. Harm Reduction Journal, 2012, nro 9:10.
  21. 1 in every 4 persons aged 15 or over in the European Union is a smoker… and 1 in 5 confronted by passive smoking, Eurostat 245/2016 Viitattu 7.12.2016
  22. Proportion of young women smoking rises for the first time since 2008. The Guardian 18.2.2016, 2016. The Guardian.
  23. Susie Rushton: Snusing: the new way to give up smoking. The Independent 8.10.2007, 2007. The Independent.
  24. Karl Erik Lund, Ph.D.corresponding author and Ann McNeill, Ph.D.: Patterns of Dual Use of Snus and Cigarettes in a Mature Snus Market. Nicotine Tob Res. 2013 Mar; 15(3): 678–684., 2012. Oxford Journals.
  25. Nuorten terveystapatutkimus 2013. s.2, s.21
  26. Karl Erik Lund, Tord Finne Vedøy,Linda Bauld: Do never smokers make up an increasing share of snus users as cigarette smoking declines? Changes in smoking status among male snus users in Norway 2003–15.. Addiction, 2016, nro 10.1111/add.13638. Society for the Study of Addiction.
  27. Karl Erik Lund (Folkehelseinstituttet), Tord Finne Vedøy (Folkehelseinstituttet) ja professori Linda Bauld (Stirling University): De fleste menn som snuser eller har brukt snus er røykere eller tidligere røykere. www.fhi.no/nyheter (Folkehelseinstitutet Nyheter), 2016. Folkehelseinstituttet.
  28. Marie Kvitrud: Snus blir brukt som et hjelpemiddel for å slutte å røyke. www.kko.no, 2017. Alle Meria AS.
  29. Karl Erik Lund, Tord Finne Vedøy,Linda Bauld: Do never smokers make up an increasing share of snus users as cigarette smoking declines? Changes in smoking status among male snus users in Norway 2003–15.. Addiction, 2017, nro 10.1111/add.13638. Society for the Study of Addiction.
  30. Tupakkalaki 29.6.2016/549 (51 § ja 66 §) Oikeusministeriö. Viitattu 27.5.2020.
  31. Snusandet ökar - trots stor ovisshet om riskernaTobaksfakta 8.5.2006
  32. http://www.swedishmatch.com/en/Our-business/Snus-and-snuff/Market-development/
  33. Haaparannan nuuskakauppa kukoistaa Yle 21.12.2011.
  34. FDA approves sale of eight new Swedish Match snus products. Reuters 11.11.2015.
  35. New tobacco pouch from Swedish Match is first to go through FDA review. US News 10.11.2015.
  36. Recommendation on Smokeless Tobacco ProductsWHO
  37. Regulation: background European Smokeless Tobacco Council
  38. Valvira.fi: Nuuska
  39. Näitä erikoisia nuuskatyyppejä viranomainen ei ole vielä kieltänyt MTV 11.05.2015.
  40. Hallituksen esitys eduskunnalle tupakkalaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta, sivu 5. Luonnos 11.8.2015.
  41. Assessment of Swedish snus for tobacco harm reduction: an epidemiological modelling study, Coral E Gartner, PhD, Prof Wayne D Hall, PhDcorrespondenceemail, Theo Vos, PhD, Melanie Y Bertram, BBioMedSc (Hons), Angela L Wallace, MPH, Stephen S Lim, PhD. The Lancet, Volume 369, No. 9578, p2010–2014, 16 June 2007
  42. THE POTENTIAL ROLE OF SNUS IN TOBACCO HARM REDUCTION, CORAL GARTNER and WAYNE HALL. Addiction, Volume 104, Issue 9, pages 1586–1587, September 2009.
  43. Should the Health Community Promote Smokeless Tobacco (Snus) as a Harm Reduction Measure?, Coral E Gartner, Wayne D Hall, Simon Chapman, Becky Freeman. Plos Medicine, Published: July 3, 2007DOI: 10.1371/journal.pmed.0040185
  44. Tuomioistuinmuistio 23.11.2005 Suussa käytettävän tupakan markkinoille saattamista koskeva kielto – nuuska, Ulkoasiainministeriö
  45. Suomelle tuomio nuuska-asiassa, Suomen ASH (Action on Smoking and Health ry 18.5.2006)
  46. Judgement of the Court: European Commission v Finland 18.5.2006 Case C-343/05
  47. Snusförbud i San Franciscos parker och sportarenorTobaksfakta 2005
  48. Nuuskan vaaroja aliarvioitu Duodecim 17.6.2005
  49. Tomar, S.L. et al.: Declining smoking in Sweden: is Swedish Match getting the credit for Swedish tobacco control’s efforts?. Tobacco Control, 2003, nro 12, s. 368–371.
  50. Lehto, Mika: Haglund: Suomessakin pitäisi saada myydä nuuskaa. Ilta-Sanomat, 2015.
  51. Marcus Lillkvist: SFP vill stoppa snus- och skarvkrånglet. Hufvudstbladet, 2014.
  52. Parkkonen, Tommi: SDP:n Vainio ehdottaa: Nuuska Alkoon. Iltalehti, 2014.
  53. Tulli selvitti: Näin paljon nuuska verottaa Suomea - "alkoholi, tupakka ja polttoaine pahin ongelma". Talouselämä, 2013.
  54. Kontio, Pirjo: Keskustan Kärnä haluaa vapauttaa nuuskan. Suomenmaa, 2015.
  55. Ruokangas, Perttu: Keskustan Kärnä: Nuuska vapautettava. YLE Uutiset, 2015.
  56. Vihreän liiton päihdepolitiittinen ohjelma, 2003.
  57. Kytölä, Laura: Kalervo Kummola haluaisi kieltää nuuskan kokonaan. HS Nyt, 2015.
  58. Parkkinen, Jaakko: Kummola esittää nuuskan totaalikieltoa jääkiekkoon. YLE Uutiset, 2015.
  59. Alexander Stubb villistä nuoruudestaan: "Heitettiin nuuskaa voimistelusalin kattoon". Radio SuomiPop, 2014.
  60. Nuuska huuleen istuntosalissa. Iltalehti, 2010.
  61. Soini: Köyhyys poistettava Suomesta. Suomen Uutiset, 2015.
  62. Nuuska stumppi.fi. Viitattu 11.8.2022.
  63. Nuuska - THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 11.8.2022.
  64. EU Comission, Scientific Committee on Emerging and Newly Identified Health Risks SCENIHR: Health Effects of Smokeless Tobacco, 2008, s. 14.
  65. Ilmansyöpää.fi: Tupakkatuotteet
  66. WHO: The Scientific Basis of Tobacco Product regulation. WHO Technical Report Series 951, 2008, s. 273.
  67. Luo J., Ye W., Zendehdel K., Adami J., Adami H-O, Boff P., & Nyrén O: Oral use of Swedish moist snuff (snus) and risk for cancer of the mouth, lung, and pancreas in male construction workers: a retrospective cohort study. The Lancet, 2007, 369. vsk, nro 9578, s. 2015-2020.
  68. Nuuska ja terveys: tutkimustieto ja uutisoinnin ongelmat
  69. A safer alternative to smoking?. BBC 10.6.2006.
  70. Suomen syöpärekisteri
  71. Eurostat: Causes of death — standardised death rate, 2012 (per 100 000 inhabitants) YB15.
  72. OECD Health Data 2012; Eurostat Statistics Database
  73. Lung cancer mortality: comparing Sweden with other countries in the European Union. Rodu B, Cole P. (Scand J Public Health. 2009 Jul;37(5):481-6. doi: 10.1177/1403494809105797. Epub 2009 Jun 17.)
  74. GLOBOCAN 2012: Estimated Cancer Incidence, Mortality and Prevalence Worldwide in 2012; International Agency for Research on Cancer (WHO)
  75. Cancer – Key facts World Health Organization – WHO. 12.9.2018. Viitattu 19.1.2021. (englanniksi)
  76. Khan, Staffan & Ayoubi, Shiva: Statistik om nyupptäckta cancerfall 2015. Hälso- och sjukvård, publiceringsår 2017. 24.1.2017. Arkistoitu 4.3.2017. Viitattu 19.1.2021. (ruotsiksi)
  77. Folkshäsomydigheten: Tobaksvanor -Nationella resultat tidsserier 2016
  78. Andy Coghlan: Swedish men on target to be first to completely stub out smoking. New Scientist, 2017.
  79. the Tobacco Atlas: The Endgame
  80. Ruotsin Lääkärilehden artikkeli nuuskan haittavaikutuksista1997
  81. Tupakkatuotteet - Ilman syöpää Syöpäjärjestöt
  82. Nuuskaaminen ehkäisee MS-tautia Tiede 2.9.2009.
  83. Guy Bentley: How the CDC masks the truth about smokeless tobacco. Washington Examiner, 2017.

    Aiheesta muualla

     

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.