Nummijärvi (Lohja)

Järven pinta-ala on 150 hehtaaria eli 1,5 neliökilometriä. Se on 2,4 kilometriä pitkä ja 1,5 kilometriä leveä. Järvi sijaitsee kallioisen ylänköalueen kalliomurrosten pohjalla ja murrokset tekevät järvestä mutkikkaan ja sokkeloisen. Suurin järvenselkä on Torpinselkä, joka on 1,1 kilometriä pitkä ja 600 metriä leveä. Järvenselältä työntyy länteen kolme pientä lahtea Kortsuonlahti, Kakarlahti ja Ruisniemenlahti. Muu osa järveä muodostuu pitkistä lahdista ja saarien ja niemien väleistä. Järven eri osia yhdistää toisiinsa salmi, joka jää Äijänniemen ja Numijärven kylältä kurottavan niemen väliin. Se on vain hieman yli 200 metriä leveä ja jakaa järven kahteen erilaiseen osaan. Eteläosa haarautuu salmelta kolmeen suuntaan. Kaakon suunnassa sijaitsee Kylänlahti, josta haarautuu etelään Herniemenlahti. Salmesta etelään sijaitsee leveä Harakorvenlahti, jonka lahdensuu on vain 75 metriä leveä. Lounaaseen työntyy Raatosaaren taakse kapea lahti, jossa sijaitsee järven luusua.[2][1][3]

Järvessä on kartan mukaan kaksi saarta. Pienempi saari sijaitsee Harakorvenlahdella ja se on 50 metriä pitkä ja varsin kapea. Suurempi saari Raatosaari on 280 metriä pitkä ja 150 metriä leveä. Myös se on autio, vaikka sen pinta-ala on kolme hehtaaria.[1]

Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen tilavuus on 7,6 miljoonaa kuutiometriä eli 0,0076 kuutiokilometriä. Järven keskisyvyys on 5,1 metriä ja suurin syvyys on 15,2 metriä. Syvin kohta sijaitsee Torpinselän eteläosassa salmen edustalla. Selkä on varsin laajalta alueelta yli 10 metriä syvä. Harakorvenlahdella on yli 9 metriä syvä kohta ja Raatosaaren länsipuolella yksi lähes 10 metriä syvä kohta. Muualla on järvi kohtalaisen matala.[2][1]

Järven rantaviivan pituus on 15,8 kilometriä. Se rannat ovat metsämaata, jotka rikkoo Kylänlahdella rannoille ulottuvat pellot. Muuallakin on muutama peltopalsta. Osa lahdista ovat varsin matalarantaisia ja siellä kasvaa luhtamaisia kosteikkoja tai soistuneita metsiä. Järven lähiympäristössä sijaitsee seitsemän maatilaa ja niiden lisäksi hieman muuta haja-asutusta. Rannoille on rakennettu alle 150 vapaa-ajan asuntoa. Niille tulee tiet yhdystieltä 11085 ja siitä haarautuvilta kyläteiltä. Haja-asutus muodostaa kaksi kulmakuntaa. Nurmijärvi sijaitsee Kylänlahden ja Torppi Torpinselän pohjoispuolella.[2][1][4]

Nummijärven, joka kuuluu pieniin ja keskikokoisiin vähähumuksisiin järviin (Vh), vedenlaatua on tutkittu viime aikoina syvänteestä otetuilla vesinäytteillä. Sieltä on otettu vesinäytteet myös vuosina 1983 ja 1993. Järven pohjoispäässä on toinen vesinäytteen ottopiste. Sieltä tunnetaan näytteitä vuosilta 1992–1997 ja 1999. Vanhimmat näytteet ovat 1970-luvuilta Harakorvenlahdelta ja järven luusuasta. Syvänteen happipitoisuudet laskevat kesäisin lämpötilakerrostuneisuuden aikana, jolloin järveen syntyy alusveden kerrostuma. Alusvedessä veden happi kuluu vähiin runsaiden ravinteiden ja humuksen kuluttaessa sitä kemiallisesti. Tilanne on 1990-luvulla ja sen jälkeen heikentynyt aikaisemmasta tilanteesta. Kesinä 2005 ja 2006 heikon happipitoisuuden alue (alle 1 milligrammaa litrassa vettä eli 1 mg/l) täytti koko alusveden vesipatjan ja vuonna 2008 vähähappinen alue ylsi päällysveteen asti. Päällysveden happipitoisuus on kesäisin kuitenkin pysynyt yleensä yli 8 mg/l. Muista mittauksista tiedetään, että kesällä pohjan lähellä happivajaus on tuntuva ja että trendi on lievästi heikkenevä.[3]

Nummijärvi on keskirehevä eli mesoeutrofinen järvi, jossa esimerkiksi fosforipitoisuudet ovat 15–25 mikrogrammaa litrassa vettä (μg/l) ja typpipitoisuudet ovat 400–700 μg/l. Pitkällä aikavälillä foforipitoisuudet ovat laskemaan päin ja typpipitoisuudet ovat pysyneet ennallaan. Veden happamuustaso oli 1980-luvulla keskimäärin pH 6,7 ja 2000-luvun alussa pH 7,0 eli neutraali. Happamuustason trendi on nouseva ja se lienee nykyään yli pH 7,2. Keskiarvot syntyvät vuodenaikojen vaihtelusta, joka on nykyään noin pH 6,7–7,5. Järven puskurikyky happamoitumista vastaan on ollut suomalaista normaalia tasoa eikä siten happamoitumisesta on vaaraa. Vedessä ei ole mainittavasti humusta (väriluku 15–80 mg Pt/l) eli vesi on vaaleanruskeaa. Nummijärvellä on ilmoitettu muutamina vuosina levähavainnoista ja uimarit ovat havainneet limalevän jättämän kalvon uintiretken jälkeen.[5][3]

Järven Kylänlahden rantoja on viljelty ja laidunnettu 1700-luvulta asti ja se on näkynyt hyvin järvelle asti. Kylä mainitaan Museoviraston valtakunnallisesti merkittävissä rakennettuissa kulttuuriympäristöissä.[6]

Järven yläpuolisessa Myllyjoessa on sijainnut kalankasvattamo, jonka ruokintaravinteiden ylimäärä on kulkeutunut Myllyjoen suvantolampeen eli Kortelampeen ja siitä Nummijärveen.[5]

Järvi pääsi kesällä 1991 Suomessa uutisotsikoihin, kun silminnäkijät ilmoittivat kirkkaasta valoilmiöstä, joka katosi järveen. Virannomaiset epäilivät pudokasta meteoriitiksi tai satellitin romuksi, mutta sitä uskoivat jotkut myös UFO:ksi. Mitään tekniseen esineeseen viittaavaa ei etsinnöistä huolimatta löydetty koskaan.[7]

Järvi sijaitsee Kiskonjoen–Perniönjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 24) Kurkelanjoen alueella (24.03), jonka Kurkelanjärven alueeseen (24.032) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 49,7 metriä mpy.[1][8]

Järvi saa pääosan vedestään Enäjärven alueelta (24.033), jonka laskujoki Myllyjoki laskee Torpinselän itärantaan. Myllyjoen keskivirtaama (HQ) on 1,0 kuutiometriä sekunnissa (m³/s). Keskiylivirtaama (MHQ) on 2,3 m³/s ja keskialivirtaama (MNQ) 0,25 m³/s. Nummijärven lähialueella on neljä yli hehtaarin kokoista järveä tai lampea, jotka laskevat suoraan järveen. Ne ovat Kurkjärvi (36 hehtaaria), jonka kautta laskevat myös esimerkiksi Haapjärvi (46 hehtaaria), Pentjärvi (19 hehtaaria) ja Vähäjärvi (18 hehtaaria). Harakorvenlahteen laskee Pirunlinnan Suonia (8 hehtaaria) ja Ruisniemenlahteen Pyhälammi (41 hehtaaria).[8][5]

Järven laskujoki on lyhyt oja Sikajärveen, josta vesireitti jatkaa Kärkelänjokena Kurkelanjärveen ja Kurkelanjokena Kirkkojärveen. Vesireitti laskee lopuksi Itämeren Suomenlahdella Krailanselkään.[1]