Nummi (Suomen entinen kunta)

Nummelta on löydetty merkkejä asutuksesta jo esihistoriallisista ajoista lähtien. Kivikautisia asuinpaikkoja on löytynyt muun muassa 1800-luvulla kuivatetun Hyvelänjärven pelloilta. Kivikautinen asutus hävisi tuntemattomasta syystä ja seuraavan kerran merkkejä asutuksesta on löydetty vasta rautakaudelta.[9]

Nummen alueen asutus oli 1200-1400-luvuilla hajanaista ja kyliä ympäröi usein suuret metsäalueet. Tämän vuoksi Nummen alueen kylät kuuluivat maallisessa hallinnossa useaan eri hallintopitäjään ja kolmeen eri lääniin. Leppäkorpi kuului Uskelan pitäjään ja Turun lääniin, kun taas Korkeaoja, Heimola, Mäntsälä, Vivola, Pälölä, Hyrsylä, Mettula ja Salonkylä kuuluivat Vihdin pitäjään ja Hämeen lääniin. Loput alueen kylistä kuuluivat Lohjan pitäjään ja Uudenmaan lääniin. Nummen alueen kylät kuuluivat myös Lohjan käräjäkuntaan.[10]

Kylät jakautuivat myös kuuteen eri verokuntaan; Raatin, Pitkäjärven, Hirvijoen, Vastalahden, Koisjärven verokunnat, sekä Elpiön neljänneskunta.

Nummen pitäjä oli vuoden 1784 selvityksen mukaan viljavarallisuudessa mitattuna koko Hämeen ja Uudenmaan läänin toiseksi vaurain pitäjä heti Porvoon jälkeen. Vielä vuonna 1812 Nummen lainajyvästön pääoma-arvo oli noin 12 000 riikintaaleria.[11]

Kirkollisesti kaikki Nummen kylät kuuluivat Lohjaan. Perimätiedon mukaan ensimmäinen kirkko Nummelle rakennettiin 1500-luvun puolivälissä. Tämä pieni seutukirkko palveli niitä kyliä, joista myöhemmin muodostuivat Nummen ja Pusulan pitäjät. Tätä aluetta kutsuttiin Ylä-Lohjan alueeksi. Suurempi kirkko rakennettiin 1600-luvulla samalle paikalle Nummen vanhalle hautausmaalle.[12] Nummen harmaakivikirkko valmistui 1822 kun vanha jo huonokuntoinen kirkko purettiin.

Nummi toimi Lohjan kappeliseurakuntana aina vuoteen 1863 asti, jolloin Suomen senaatin päätöksellä Nummen kappeliseurakunta julistettiin itsenäiseksi seurakunnakseen.[3]

Vuonna 1865 määrättiin kunnallisasetuksessa, että maaseudun kirkkopitäjien vastuulla olleet maalliset asiat siirretään maalaiskuntien tehtäväksi. Nummen kirkonkokous päätti kunnallislautakunnan ja kunnankokouksen asettamisesta 5. huhtikuuta 1868. Itsenäinen Nummen kunta oli syntynyt.[13]

Nummen hallinnollisena keskuksena toimi Nummen kirkonkylä, jossa Nummen pitäjäntupa, sekä myöhemmin Nummen kunnantalo sijaitsevat.

Pääosa Nummen suurtiloista ja rustholleista muodostui vasta 1600-luvun alussa ja tuolloin Nummen alueen ratsutilalliset muodostivat puolet koko Lohjan alueen 30 ratsutilallisesta. Vuonna 1682 tuli Lohjalla olemaan lopulta 75 ratsutilaa, joista 28 sijaitsi Nummella.[14]

Nummella sijaitsi kaksi säteriratsutilaa; Kovela ja Mäntsälä

Lista Nummen ratsutilaoista:

Ali-Vilkki, Haarla, Immola, Jaakkola, Knuutila, Koski, Kouvo, Koiranpöyli, Kraami, Kuusto, Lanki, Lintu, Lonkala, Lukkari, Luttula, Millola, Mommola, Mäki, Pakkala (Oittilan kylässä), Pakkala (Sierlan kylässä), Pelli, Pellukka, Pirkkula, Roni, Seppä, Siipoo, Storgård, Söderkulla, Torsti, Uotila (Hyvelän kylässä), Uotila (Järvenpään kylässä), Vilkki, Yli-Vilkki

Lista Nummen sotilasvirkataloista:

Ikusti, Katula, Paakkala, Sarkki

Nummella vaikutti yhteensä 10 aatelissukua, jotka nousivat tähän säätyyn joko sotilaallisilla saavutuksilla tai olemalla Ruotsin hallitsijoiden luottohenkilöitä. Nummen aatelissukuja olivat: Boose, Fogelhuvud, von Gertten, Gjös, Gyllenbögel, Ljuster, Rennerfelt, Sabelstierna, Slang ja Stiernkors.[15]

Nummen pitäjän läpi kulkee Nummenjoki, joka saa alkunsa Somerniemen Oinasjärvestä. Joki laskee Pitkäjärveen, jonka eteläpäässä joki jatkaa virtaamista kohti itää. Kuivatetun Hyvelänjärven kohdalla Nummenjokeen yhtyy Pusulanjoki ja lopulta joki virtaa Saukkolan halki Musterpyy -järven kautta Lohjanjärveen laskien.[9]

Ensimmäinen kansakoulu Nummelle valmistui Oinolaan vuonna 1871. Koulun ensimmäinen opettaja oli K. H. Alin ja ensimmäisenä vuonna kouluun ilmottautui 50 oppilasta. 1884 kouluun haluavia lapsia oli noin 500. Kouluun haluavien määrän kasvaessa Nummelle perustettiin väliaikainen kiertokoulujärjestelmä. Vuonna 1911 mennessä Nummella oli jo kuusi kansakoulua ja vuoteen 1918 mennessä kansakoulujen määrä oli noussut niin, että kaikki halukkaat pääsivät koulutielle.[20]

Nummen seuratalolla pidettiin kokous oppikoulun perustamisesta 30. joulukuuta 1947. Koulurakennuksena toimi aluksi väliaikaisesti Saukkolan Mäntsälännummella sijaitseva entinen suojeluskunnan ampumamaja. 1951 sen viereen valmistui talkootyönä varsinainen koulurakennus.

Koulu alkoi käydä pieneksi pian ja vuonna 1955 Nummen yhteiskoulun kannattajayhdistys hyväksyi sen laajentamisen. Uusi koulutalo valmistui Oinolaan Taimi ja Toivo Antsepän lahjoittamalle tontille. Uusiin toimitiloihin päästiin 1957.[20]

Vuonna 1964 saatiin lupa Nummen lukion perustamiseksi. Koulun nimi muuttui vuonna 1976 Nummen yläasteeksi ja lukioksi. Vuoden 1981 kuntaliitoksen jälkeen koulu tunnettiin Nummi-Pusulan yläasteena ja lukiona. Koulua peruskorjattiin ja laajennettiin vuosina 2003-2004. Laajennusosiin valmistui opetustiloja, liikuntasali, hammashoitola ja henkilökunnan asuntoja.

Lohjan kaupunki lakkautti lukion toiminnan Nummi-Pusulan liityttyä Lohjan kaupunkiin ja viimeiset ylioppilaat lukiosta valmistuivat vuonna 2018.[20]