Numeerinen etuliite

Numeeriset etuliitteet ovat pääasiassa kreikan-, osittain myös latinankielisistä lukusanoista johtuvia etuliitteitä, jotka esiintyvät useissa tieteellisissä termeissä.

Numeerisia etuliitteitä käytetään muun muassa kemiallisten yhdisteiden systemaattisissa nimissä, joissa niillä ilmoitetaan, kuinka monta jonkin alkuaineen atomia tai jotakin atomiryhmää yhdisteen molekyylissä on. IUPAC-nimeämiskäytäntö pohjautuu pitkälti kreikkalaisten numeeristen etuliitteiden käyttöön.

Numeeriset etuliitteet esiintyvät myös geometrian termeissä, joissa ne ilmoittavat monikulmion sivujen tai monitahokkaan sivutahkojen lukumäärän. Monissa kielissä esimerkiksi viisikulmiosta käytetään kreikkalaisperäistä termiä pentagon ja kuusikulmiosta hexagon. Suomessa nämä termit on kuitenkin korvattu omakielisillä käännöslainoilla, mutta suomessakin etuliitteet esiintyvät monitahokkaiden nimissä kuten tetraedri, oktaedri, dodekaedri ja ikosaedri.

Kreikan kielen lukusanoista johtuvat myös SI-järjestelmän kerrannaisyksiköiden etuliitteet deka, hehto ja kilo. Sen sijaan perusyksikön pienempiä osia tarkoittavat desi, sentti ja milli johtuvat latinan lukusanoista.

Tietotekniikassa on käytössä myös etuliitteet, joissa esiintyy binäärikantaisuuteen viittaavat kirjaimet bi, kuten kibitavu 1 024 tavua ja mebitavu 1 048 576 tavua. Niillä halutaan kertoa luvun olevan täsmällisesti kahden kymmenjaollinen potenssi.

Etuliitteitä

Etuliite Suomeksi
monoyksi
dikaksi
trikolme
tetraneljä
pentaviisi
heksakuusi
heptaseitsemän
oktokahdeksan
ennea (lat. nona)yhdeksän
dekakymmenen

Katso myös

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.