Nukkumatti (animaatio)

Nukkumatti (saks. Unser Sandmännchen tai Sandmännchen) on alkujaan itäsaksalainen, lapsille suunnattu nukkeanimaatiosarja. Sarjassa esiintyy Nukkumatti-satuhahmo, joka on esitetty pienenä, valkopartaisena miehenä, jolla on päässään hiippalakki. Jokaisen jakson lopussa Nukkumatti heittää kameraa kohti unihiekkaa vaivuttaakseen lapset uneen, ja sarjan katsominen onkin monissa saksankielisissä maissa edelleen eräänlainen nukkumaanmenorituaali pikkulapsille.[1]

Nukkumatti
Sandmännchen

Nukkumatti (Unser Sandmännchen) saapuu kuumailmapallolla 28.11.1984.
Tyyli animaatio
Alkuperämaa Saksan demokraattinen tasavalta
Alkuperäiskieli saksa
Verkko Deutscher Fernsehfunk, ARD
Esitetty 1959 – jatkuu edelleen
Tunnuskappale ”Unihiekkaa”
Aiheesta muualla
IMDb

Sarjaa on esitetty Saksassa vuodesta 1959 alkaen, ja sitä pidetään maailman pisimpään yhtäjaksoisesti jatkuneena TV-sarjana, kun mukaan luetaan animaatiot. Vuoteen 1991 saakka Nukkumatti esiintyi kuitenkin useammassa kuin yhdessä televisiosarjassa, sillä sekä Itä- että Länsi-Saksassa oli oma ohjelmansa Nukkumatille. Itä-Saksan televisiossa (Deutscher Fernsehfunk) Nukkumatti esiintyi nimellä Unser Sandmännchen ja Länsi-Saksan televisiossa (ARD) nimellä Sandmännchen. Saksan jälleenyhdistymisen jälkeen ARD on kuitenkin jatkanut itäsaksalaisen Nukkumatin tuottamista, ja Nukkumatti tunnetaankin lähinnä Itä-Saksassa tuotetusta versiosta.[1][2][3]

Suomessa Nukkumatti on esiintynyt televisiossa vuodesta 1973 alkaen. Parhaiten hahmo muistetaan aloitus- ja lopetusnumerona lastenohjelma Pikku Kakkosesta, jossa Nukkumatti esiintyi yli kolmekymmentä vuotta aina 2000-luvun ensimmäiselle vuosikymmenelle asti.[2][4][5]

Historia
Kosmonautti-nukkehahmo avaruuskulkuneuvossa, SandMann Movie Museum.

Itä-Saksa

Nykyisin tunnettu Nukkumatti sai alkunsa, kun Itä-Saksan televisiossa (DFF) saatiin kuulla, että Länsi-Berliinin yleisradiossa (SFB) suunnitellaan lastenohjelmaa, jossa esiintyisi Nukkumatti. Seurauksena oli pikainen suunnittelu- ja tuotantoprosessi, jonka tavoitteena oli saada Itä-Saksan oma Nukkumatti valmiiksi ennen Länsi-Saksan version valmistumista. Animaatiossa esiintyvän nuken suunnitteli Gerhard Behrendt, kun taas kulissit ja Nukkumatin lukuisat ajoneuvot suunnitteli Harald Serowski. Eron tekemiseksi Länsi-Saksan Nukkumattiin Itä-Saksan versiosta käytettiin nimeä Unser Sandmännchen (Meidän Nukkumatti). Ensimmäistä kertaa Nukkumatti esiintyi Itä-Saksan televisiossa 22. marraskuuta 1959, vain hieman yli viikko ennen Länsi-Saksan Nukkumatin ensiesiintymistä. Nukkumatista tuli hyvin pian kulttihahmo, jota seurattiin joka ilta kello 18.55.[2][6][7]

Sarjaa varten laadittiin myös myöhemmin kuuluisaksi tullut tunnusmusiikki (”Das Sandmann-Lied”). Kiireisen valmistusprosessin vuoksi laulun säveltäjä Wolfgang Richter joutui väitetysti kuuntelemaan Walter Krumbachin laatiman tekstin puhelimessa saneltuna, ja myös valmiin melodian hän sävelsi tekstille vain yhden illan aikana. Laulu tunnetaan edelleen laajalti saksankielisissä maissa.[8]

Nukkumatti-hahmo perustui löyhästi tanskalaisen lastenkirjailija Hans Christian Andersenin (1805–1875) satuun Ole Lukøje (Ole Silmänsulkija). Hahmolle lisättiin kuitenkin monia täysin uusia ominaisuuksia: esimerkiksi unihiekka, jota Nukkumatti heittää jokaisen jakson lopuksi. Nukkumatti liitettiin osaksi Iltatervehdystä (Abendgrüß), jota oli lähetetty Itä-Saksan televisiossa jo vuoden 1958 lokakuusta alkaen. Alusta alkaen oli ohjelmaa suunniteltu levitettäväksi myös Itä-Saksan ulkopuolelle, ja sitä näytettiinkin muun muassa Suomessa, Tanskassa ja Ruotsissa jo varhaisessa vaiheessa. Lisäksi sarjaa pyrittiin viemään arabimaihin sekä ”solidaarisuuslahjana” Vietnamiin.[6]

Animaation tekeminen oli tarkkaa työtä, sillä yhden kaksiminuuttisen jakson kuvaamiseen saattoi kulua aikaa kolmekin kuukautta. Myös kulissien ja Nukkumatin lukuisten ajoneuvojen suunnittelu vei aikaa. Jos Nukkumatti esimerkiksi matkusti hevosen vetämillä kärryillä, oli tekijöiden aluksi tutustuttava hevosen liikkeisiin, jotta liikkeestä saataisiin mahdollisimman uskottavan näköistä. Useimmiten käytössä oli kuitenkin mahdollisimman moderneja kulkuneuvoja, ja Nukkumatti saikin testattavakseen muun muassa uusimmat junamallit sekä Berliinin metron. Avaruudessa Nukkumatti vieraili avaruussukkulallaan jo vuonna 1961. Erityisen suosittu Nukkumatin kulkuneuvoista oli avomallinen Trabant, joka oli myös Harald Serowskin käsialaa.[2][9][10][11]

Nukkumatti on mielletty aika ajoin kiinteäksi osaksi Itä-Saksan propagandaa, vaikka ohjelmassa käsiteltiin useimmiten varsin yleismaailmallisia aiheita. Nukkumatin taustalla nähtiin kuitenkin usein itäsaksalaisia maisemia, ja vierailipa hahmo joskus kommunistisen puolueen juhlissakin, vaikka poliittinen propaganda ei ollutkaan ohjelman varsinaisena tehtävänä. Nukkumatti myös matkaili ohjelmassa paljon ympäri maailmaa, mutta kapitalistisissa länsimaissa tämän ei Itä-Saksan aikana koskaan nähty vierailevan.[3][12]

Saksojen yhdistymisen jälkeen
Nukkumatti-veistos puistossa Länsi-Berlinissä.

Saksan jälleenyhdistymisen seurauksena Itä-Saksan televisio lopetti toimintansa vuoden 1991 lopussa, jolloin myös Itä-Saksan Nukkumatti poistui televisiolähetyksistä. Saksalaiset katsojat kuitenkin vastustivat äänekkäästi Nukkumatin lakkauttamista, mikä vaikutti siihen, että Nukkumatti palasi pian televisioon. Vuonna 1992 perustettiin Sandmannstudio Trickfilm GmbH jatkamaan Nukkumatin tuottamista.[2][6][13]

Suomessa

Vuoden 1973 keväällä Suomen Yleisradion TV2:lla alkoi Iltasatu-niminen lastenohjelma, jonka yhteyteen liitettiin itäsaksalainen Nukkumatti-animaatio. Unihiekkaa heittävä Nukkumatti vakiinnuttikin pian paikkansa myös suomalaisten lasten nukkumaanmenorituaalina, ja Pikku Kakkosen aloittaessa TV2:lla vuonna 1977 Nukkumatti siirtyi kehystämään Pikku Kakkosen lähetyksiä. Nukkumatti seikkaili aina ohjelman alussa ja lopussa.[5] Suomessa esitettyyn Nukkumattiin laadittiin alkuperäisen saksalaisen laulun tilalle täysin uusi Unihiekkaa-laulu, jonka sävelsi ja sanoitti Jukka Siikavire vuonna 1972.[4]

Maailmanmatkoillaan Nukkumatti on sarjassa ehtinyt vierailla myös Suomessa 1980-luvun alussa esitetyissä jaksoissa, jotka käsikirjoitti Taina Repo. Gerhard Behrendt pyysi henkilökohtaisesti Repoa käsikirjoittamaan kaksi Suomeen sijoittuvaa jaksoa, joista toinen sijoittuisi talviaikaan ja toinen kesäaikaan. Suomijaksoissa Nukkumatti nähtiin hiihtämässä porojen keskellä sekä melomassa kajakilla Lapin puroissa.[2][14]

Nukkumatti esiintyi TV2:lla 32 vuotta, minkä jälkeen sarja jäi Suomessa tauolle 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Suomalaiseen televisioon Nukkumatti palasi kaupallisen Sub Juniorin (nykyään C More Juniori) lähetyksissä vuoden 2010 kesällä.[4][15] Ohjelman suomenkielisen tunnusmusiikin Unihiekkaa lauloi Sub Juniorilla Mikko Kuustonen.

Lähteet
  1. Unser Sandmännchen (Nukkumatin kotisivut) web.archive.org. Viitattu 22.11.2018.
  2. Silvoa, Sakari: Nukkumatti oli lasten sankari, sosialismin lähettiläs ja DDR:n kauniit kasvot Yle Dokumentit. 15.10.2018. Viitattu 22.11.2018.
  3. Ziemann, Marcus: Viisikymppinen Nukkumatti oli DDR:n kirkkain tähti Yle Uutiset. 29.8.2009. Viitattu 22.11.2018.
  4. Heikkilä, Martti: Lauluntekijästä tv-draaman ja musikaalien säveltäjäksi Suomen Musiikintekijät. 21.10.2013, päivitetty 26.5.2018. Viitattu 22.11.2018.
  5. Lastenohjelmien historiaa Yle - Lapset - Arkistoitu. Viitattu 22.11.2018.
  6. Geburtsstunde Unser Sandmännchen. 2009. Viitattu 22.11.2018.
  7. Ziemann, Marcus: Viisikymppinen Nukkumatti oli DDR:n kirkkain tähti Yle Uutiset. 29.8.2009. Viitattu 22.11.2018.
  8. Der Komponist Wolfgang Richter Unser Sandmännchen. 21.11.2005. Viitattu 22.11.2018.
  9. Der Fahrzeugbauer Harald Serowski Unser Sandmännchen. 19.02.2015. Viitattu 22.11.2018.
  10. Heino, Mikko: Nukkumatti on jo 57 vuotta – satuhahmo syntyi DDR:n ja Länsi-Saksan kilpavarusteluna Ilta-sanomat. 22.11.2016. Viitattu 22.11.2018.
  11. Nukkumatti 1/2, Nukkumatin synty Eläköön kuvat! -blogi. 13.5.2010. Viitattu 22.11.2018.
  12. Välimaa, Mikko: Nukkumatti täyttää 50 vuotta – saa vieraakseen kosmonautti Jähnin Helsingin Sanomat. 19.11.200. Viitattu 22.11.2018.
  13. 12.01.2015: Geburtsstunde Unser Sandmännchen. Viitattu 22.11.2018.
  14. Nukkumatti 2/2, Nukkumatin aatteet Eläköön kuvat! -blogi. 14.5.2010. Viitattu 22.11.2018.
  15. Legendaarinen Nukkumatti hurmaa uusia sukupolvia MTVuutiset.fi. 14.6.2010. Viitattu 22.11.2018.

    Kirjallisuutta
    • Silvola, Sakari: Nukkumatin kylmä sota. SKS Kirjat, 2021. ISBN 978-951-858-179-9.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.