Nui

Nuin 21 saaresta koostuva atolli sijaitsee Tyynellämerellä, 130 kilometriä etelään Niutaosta ja 167 kilometriä pohjoiseen Nukufetausta. Atollin riutan pituus on 7 kilometriä pohjois-eteläsuunnassa ja 3 kilometriä itä-länsisuunnassa. Atollin keskellä on matala laguuni. Suurin osa atollin saarista sijaitsee sen itäosissa. Saarien yhteenlaskettu maapinta-ala on noin 2,8 neliökilometriä, ja laguuni mukaan lukien pinta-ala on 17 neliökilometriä. Saarista suurin on Fenua Tapu, jonka pinta-ala on noin 1,4 km². Pienin saari on Unimai 2, jonka pinta-ala on alle 0,02 hehtaaria. Atollin saaret ovat pääasiassa hiekkarantaisia.[10]

Martin Kleis perheineen.

Nuin asuttaminen alkoi nykytiedon mukaan aikaisintaan 4 000[22] vuotta sitten, kun atollille muutti muiden alueen saarien kautta kaakkoisaasialaisia.[22] Nuin asuttamisen ajankohta ei kuitenkaan ole varma. Esimerkiksi kielitieteilijöiden mukaan atolli on asutettu 2 000 vuotta sitten, kun nykyisen Kiribatin alueelta tulleet mikronesialaiset muuttivat sinne.[23]

Espanjalainen tutkimusmatkailija Álvaro de Mendaña de Neira löysi atollin ensimmäisenä eurooppalaisena 16. tammikuuta 1568. Hän nimesi sen alun perin ”Jeesuksen saareksi” ja kuvaili saaren olleen täynnä palmupuita. Hänen lippulaivansa kapteeni Pedro Sarmiento de Gamboa havaitsi atollilla runsaasti kaloja.[23] He eivät nousseet atollille maihin.[22] Saaren asukkaiden ja eurooppalaisten väliset kontaktit olivat harvinaisia 1800-luvulle asti. Seuraava todistettu havainto atollista on vuodelta 1825, kun alankomaalainen kapteeni Eeg löysi atollin uudelleen. 1800-luvun lopulla saksalainen Martin Kleis toimi Nuilla kauppiaana[23], kun Saksan vaikutusvalta Tuvalulla oli suurimmillaan.[22]

Vuonna 1892 Nui liitettiin muiden nykyään Tuvalulle kuuluvien atollien ja saarien lisäksi Yhdistyneen kuningaskunnan Gilbert- ja Ellicesaarten protektoraattiin, josta tuli vuonna 1916 siirtomaa.[24] Nuista tuli osa Tuvalua maan itsenäistyttyä vuonna 1978.[25]

Nuin atollilla avattiin postitoimisto vuonna 1919[26] ja sääasema vuonna 1941.[27]

Vuosina 1973–2012 Nuin väkiluku on ollut suurimmillaan vuonna 1983, jolloin atollin asukasluku oli 650. Pienimmillään Nuin asukasluku oli vuonna 2002, kun siellä asui 523 ihmistä. Vuoden 2012 väestönlaskennassa atollin asukasluku oli 542 eli suurempi kuin kymmenen vuotta aiemmin. Väestontiheys oli arviolta 190 as./km².[5][28] Suurin osa asutuksesta on Fenua Tapulla, mutta myös Meangin saari on asutettu.[10] Fenua Tapulla sijaitsevat myös atollin kaksi suurinta asutuskeskusta, Alamoni - Maiaki, jonka asukasluku oli vuonna 2012 yli 300, sekä Manutalake - Meang, jonka asukasluku oli samana vuonna yli 200. [5]

Kalastus on atollin asukkaiden tärkeä elinkeino. Vuosina 2000–2001 Nuille rakennettiin kalastuskeskus, jonka toiminta on kuitenkin ollut kannattamatonta monenlaisten epävarmuuksien vuoksi.[32]

Euroopan unioni on avustanut Nuilla ja kahdella muulla Tuvalun atollilla aurinkoenergian käyttöönottoa. Niinpä niillä voidaan nykyään käyttää sähköä vuorokauden ympäri. Aikaisemmin sähköä tuotettiin saarilla dieselillä, ja sitä riitti vain 18 tunniksi vuorokaudessa.[33]