Nouméa

Nouméa sijaitsee lounaisella Tyynellämerellä juuri Kauriin kääntöpiirin pohjoispuolella[5] Uuden-Kaledonian pääsaaren Grande Terren lounaisosissa. Kaupunki on rakennettu noin 10 kilometrin pituiselle niemimaalle[6], jossa on paljon merenlahtia ja ympärillä pieniä saaria.[7] Leveimmillään niemimaa on 11,5 kilometriä leveä ja kapeimmillaan noin 1,5 kilometriä. Yhteensä sillä on rantaviivaa noin 120 kilometriä. Suuri osa niemimaasta on noin 50–60 metriä merenpinnan yläpuolella ja sen itäosissa rannikot ovat kallioisia.[6] Kaupungin ympärillä on matalia kukkuloita,[8] joista osaa peittää mangrove.[7] Nouméassa on neljä suojeltua kuivametsää, jotka kattavat yhteensä noin 30 hehtaarin kokoisen alueen.[9]

Vuonna 1854 ranskalainen laivastoupseeri Louis Tardy de Montravel ihastui Nouméan luonnonsatamaan ja otti alueen haltuunsa. Tällöin kaupunki perustettiin nimellä Port-de-France.[4] Alueelle saapui pieniä määriä uudisasukkaita,[11] ja vuonna 1856 kaupungissa oli 921 asukasta, joista 113 oli armeijan henkilökuntaa. Vuonna 1858 kaupunkiin rakennettiin ensimmäinen kirkko. Nouméa sai nykyisen nimensä vuonna 1866, kun haluttiin välttää sekaannuksia Martiniquella sijaitsevan Fort-de-Francen kanssa.[12] Kaupunki toimi Ranskan rangaistussiirtolana 1864—1897 ja Yhdysvaltojen armeijan eteläisen Tyynenmeren tukikohtana toisessa maailmansodassa.[13] Saarelle tuli tällöin noin 50 000 yhdysvaltalaista sotilasta.[11]

Nouméassa toimii kunnanvaltuusto, jonka 53 jäsentä valitaan vaaleilla kuuden vuoden välein. Valtuustoa johtaa pormestari, jonka on lain mukaan kutsuttava valtuusto koolle vähintään kerran vuosineljänneksessä. Valtuusto päättää kunnan budjetin, hallitsee kunnan alueomistuksia ja hallinnoi kaupungin julkisia palveluja.[1]

Kaivostoiminta on ollut tärkeä Nouméan taloudelle 1900-luvulta lähtien.[14] Etenkin nikkeliteollisuus työllistää huomattavan paljon Nouméassa. Alkutuotanto ei ole Nouméan taloudelle merkittävässä roolissa, ja Ducosin niemimaa on Nouméan teollisuuden ja kaupan keskus. Kaupungin kasvu on edistänyt rakennusalaa, ja yli puolet Uuden-Kaledonian yrityksistä sijaitsee kaupungissa.[15] Matkailun merkitys on kasvanut suuresti[14], ja vuonna 2012 kaupungissa oli 465 000 hotelliyöpymistä. Vuonna 2014 yli 350 000 risteilymatkustajaa astui maihin Nouméassa.[15]

Nouméassa on moderneja rakennuksia, suuri kauppatori ja katedraali.[4] Kaupungissa on yhteensä noin 80 hehtaaria puistoja, noin 30 aukiota ja 25 leikkipuistoa.[18] Siellä sijaitsee myös vuonna 1999 perustettu Uuden-Kaledonian yliopisto, koralliakvaario, eläintarha[19] ja vesivoimala. Uuden-Kaledonian alkuperäisasukkaiden eli kanakien kulttuurin säilyttämiseen keskittynyt Tijbaou-kulttuurikeskus sijaitsee hieman kaupungista itään.[4] Nouméassa on Uuden-Kaledonian museo, ja hieman yli 20 kilometrin päässä olevalla pienellä saarella sijaitsee vuonna 1865 rakennettu Amedeen majakka.[19]

Nouméa on Uuden-Kaledonian suurin kaupunki.[2] Vuoden 2019 väestönlaskennassa kunnassa oli 94 285 asukasta, kun viisi vuotta aiemmin asukasluku oli lähes 100 000.[3] Koko kaupunkialueella asukkaita oli noin 182 000 vuoden 2019 väestönlaskennassa.[2] Vuonna 1956 Nouméassa oli vain noin 22 000 asukasta, mutta kaupungin väkiluku kasvoi nopeasti seuraavina vuosikymmeninä, kun sinne muutti paljon uusia asukkaita kaupungin teollisuuden kehittyessä. 1900-luvun loppuvuosikymmeninä väestönkasvu hidastui esimerkiksi asuntojen hintojen nousun vuoksi.[20] Noin kolmasosa Nouméan väestöstä on alle 19-vuotiaita, ja iäkkäiden määrä on kasvanut.[21] Vuoden 2014 väestönlaskennan mukaan kaupungin asukkaista noin 61 prosenttia oli syntynyt Uudessa-Kaledoniassa, noin neljä prosenttia Ranskan Polynesiassa tai Wallis ja Futunalla, noin 27 prosenttia muualla Ranskassa ja noin kahdeksan prosenttia jossain muussa maassa. Noin 43 prosenttia kaupungin väestöstä määritteli itsensä etnisesti eurooppalaiseksi, noin 24 prosenttia kanakiksi, noin seitsemän prosenttia wallisjafutunalaiseksi, noin kahdeksan prosenttia useamman etnisen ryhmän sekoitukseksi ja noin 18 prosenttia joksikin muuksi tai jätti kertomatta.[22]

Vaikka kanakien kulttuuri on säilynyt Nouméassa, eurooppalainen vaikutus näkyy voimakkaasti kaupungissa, minkä vuoksi se on saanut lempinimen "Tyynenmeren Pariisi".[11] Kaupungissa järjestetään huhtikuun puolivälissä jamssifestivaali, ja elokuun puolenvälin paikkeilla karnevaali, johon osallistuu noin 15 000 ihmistä.[23]

Ranskan valtion omistamat radio- ja televisiokanavat näkyvät Nouméassa, ja lisäksi kaupungissa on useita yksityisiä radiokanavia.[8]

Nouméalla on neljä ystävyyskaupunkia:[24]

• Nizza, Ranska
• Gold Coast, Australia
• Taupo, Uusi-Seelanti
• Papeete, Ranskan Polynesia

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Nouméa Wikimedia Commonsissa