Notion (Joonia)

Notion (m.kreik. Νότιον, lat. Notium), myöhemmin myös Nea Kolofon (m.kreik. Νέα Κολοφών, ”Uusi Kolofon”; lat. Colophon Nova, myös Colophon ad Mare, ”Kolofon meren rannalla”), oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Jooniassa nykyisen Turkin alueella.[1][2][3] Se sijaitsi lähellä nykyistä İzmirin maakunnan Ahmetbeylin kylää.[4]

Notion
Νότιον
Sijainti

Notion
Koordinaatit 37°59′34″N, 27°11′51″E
Valtio Turkki
Paikkakunta Ahmetbeyli, İzmir
Historia
Tyyppi kaupunki
Kulttuuri antiikki
Alue Joonia

Maantiede

Notion sijaitsi Joonian rannikolla noin 15 kilometriä etelään sisämaassa sijainneesta Kolofonin kaupungista, jonka satamana se toimi, ja noin 55 kilometriä etelään Smyrnasta. Kaupunki sijaitsi aivan merenrannassa olevilla kukkuloilla pienen Halesos-joen (myös Hales, Ales) suussa.[2][3] Kolofon sijaitsi saman joen yläjuoksulla.

Notionin kaupunkivaltion hallussa ollut alue oli suhteellisen pienikokoinen, ja sen kooksi on arvioitu alle 25 neliökilometriä.[1]

Historia

Notionin historia liittyi aina läheisesti Kolofonin historiaan.[2] Se luetaan itsenäiseksi tai itsehallinnolliseksi polikseksi, joka oli kuitenkin osan historiaansa Kolofonin alaisuudessa.[1] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Notieus (Νοτιεύς).[1] Joonian Notion yhdistetään joskus Herodotoksen mainitsemaan Aioliin Notioniin, josta ei tiedetä juuri mitään, ei edes sen sijaintia.[5]

Notion ei vaikuta olleen koskaan erityisen vauras omillaan, eikä se lyönyt omaa rahaa. Klassisella kaudella 400-luvulla eaa. kaupunki kuului Ateenan johtamaan Deloksen meriliittoon, ja se esiintyy liiton verotusluetteloissa vuosina 454/453–416/415 eaa. erillisenä Kolofonista.[1] Thukydides kutsui kaupunkia ”kolofonilaisten Notioniksi”.[6]

Persialaisten saatua Kolofonin valtaansa peloponnesolaissodan alkupuolella vuonna 430 eaa., kaupungin persialaisvastaiset asukkaat pakenivat Notioniin. Kuitenkin myös siellä syntyi jako persialaisvastaisiin ja persialaismielisiin. Persialaisvastaiset kutsuivat vuonna 427 eaa. apuun Pakheen johtaman ateenalaisen armeijan. Nämä ajoivat persialaismieliset pois Notionista ja antoivat sen persialaisvastaisille konofonilaisille. Myöhemmin ateenalaiset lähettivät Notioniin uusia asuttajia sekä keräsivät sinne muualle paenneita kolofonilaisia.[1][3][6] Näin syntyi käytännössä toinen, ”Uusi Kolofon”. On kuitenkin epäselvää, sijaitsiko se Notionin paikalla vai muualla Kolofonin läheisellä rannikolla.[1] Ateenalaiset tekivät kaupungista valtiomuodoltaan demokratian.[6]

Lysimakhoksen tuhottua Kolofonin 300-luvulla eaa. se menetti entisen asemansa, joka siirtyi Notionille. Tämän jälkeen Notion ja Kolofon muodostivat ilmeisesti yhden poliksen, ja hellenistisellä ja roomalaisella kaudella kaupunki tunnettiin siksi paitsi ”Uutena Kolofonina” myös nimityksellä ”Kolofon meren rannalla”.[2] Myöhemmissä lähteissä, kuten Liviuksella ja Polybioksella, kolofonilaisten kaupunkina esiintyy useammin Notion. Myös Cicero, Strabon ja Pomponius Mela puhuvat Kolofonista, mutta vaikuttavat kaikki tarkoittavan todellisuudessa Notionia.[3][7]

Rakennukset ja löydökset

Notionin kaupungissa oli kaksi toisiinsa harjanteen välityksellä kytkeytynyttä yläkaupunkikukkulaa, läntinen ja itäinen kukkula. Ne oli ympäröity noin kolme kilometriä pitkällä kaupunginmuurilla, joka on ajoitettu hellenistiselle kaudelle tai jonkin verran varhaisempaan aikaan. Muureissa oli ainakin neljä porttia, ja niitä on säilynyt suhteellisen hyvin.[1][2]

Läntiseltä kukkulalta on löydetty Athenelle omistetun temppelin rauniot sekä sen itäpuolelta temppelin alttari. Idempänä oli kaupungin agora eli kokoontumis- ja kauppapaikka, ja sen itäpuolelta on löydetty buleuterioniksi oletetut rauniot. Itäkukkulalla oli toinen agora.[1][2] Kaupungista on löydetty myös kreikkalainen teatteri, joka sijaitsi itäkukkulan länsirinteessä idemmän agoran alapuolella. Se oli rakennettu hellenistisellä kaudella ja uusittu roomalaisella kaudella. Teatterissa oli 27 penkkiriviä.[2][8]

Kaupungin hautausmaita on löydetty sen pohjoispuoliselta kukkulalta. Osa haudoista oli kaiverrettu kallioon.[2]

Lähteet
  1. Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”858 Notion, 848 Kolophon”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
  2. Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”NOTION Turkey”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio.
  3. Smith, William: ”Colophon”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio.
  4. Notion Pleiades. Viitattu 6.5.2019.
  5. Herodotos: Historiateos 1.149.
  6. Thukydides: Peloponnesolaissota 3.34.
  7. Livius: Rooman synty 37.26; Polybios: Historiai 22.27; Cicero: Pro Lege Manilia 100.12: Pomponius Mela: De situ orbis 1.17.
  8. Frederiksen, Rune: ”The Greek Theatre. A Typical Building in the Urban Centre of the Polis?”. Teoksessa Heine Nielsen, T. (ed.): Even More Studies in the Ancient Greek Polis, s. 65–124. Papers from the Copenhagen Polis Centre 6. Historia Einzelschriften 162. Stuttgart: Franz Steiner Verlag, 2002.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.