Norwich (1836)

Norwich oli jäänmurtajana käytetty siipiratashöyrylaiva. Se rakennettiin alkuaan matkustaja-alukseksi, joka höyrysi laidoillaan olleiden siipirattaiden avulla Long Islandin salmea pitkin New Yorkista Norwichiin Connecticutissa. Alus muutettiin vuonna 1842 hinaajaksi ja se palveli pitkään Cornell Towing Companyn hinaajalaivastossa. Norwich oli paikallinen kuuluisuus vahvan jäänmurtamiskykynsä vuoksi.

Kun liikenne Eriejärven ja New Yorkin välisellä rautatiellä (Erie Railroad) 1841 alkoi, rautatien pääteasema oli Piermontissa, josta oli New Yorkiin 36 kilometriä. Matkustajat ja rahtitavarat piti kuljettaa Hudsonjokea pitkin höyrylaivoilla ja proomuilla. Norwich vuokrattiin aina talven ajaksi rautatieyhtiön käyttöön kamppailemaan jäiden kanssa, jotta vesitieyhteys New Yorkiin pysyisi avoinna. Norwichin kapteeni Jacob DuBois on kertonut, että ankarana talvena matka Piermontista New Yorkiin saattoi kestää viikon.

Puurakenteisen Norwichin runko rakennettiin moneen kertaan uudelleen, mutta sen alkuperäistä muotoa ei muutettu. Alkuperäinen höyrykone sen sijaan palveli loppuun asti. Alusvanhuksen viimeisinä vuosina sen siipirattaaseen oli maalattu teksti "Maailman vanhin höyrylaiva, rakennettu 1836". Norwich romutettiin Port Ewenissä vuonna 1923.