Norsjön kunta

Norsjön kunta (ruots. Norsjö kommun) on Västerbottenin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Västerbotteniin. Kunnan keskustaajama on Norsjö.[3]

Norsjön kunta
vaakuna
vaakuna
Valtio Ruotsi Ruotsi
Lääni Västerbottenin lääni
Maakunta Västerbotten
Keskustaajama Norsjö
Kuntakoodi 2417
Pinta-ala  ([1])
 – Maa 1 739,15 km²
Väkiluku (31.12.2021)  ([2]) 3 971
 – Väestötiheys 2,3 as./km²









Lilla Raggsjön.
Kristinebergin ja Bolidenin välinen kaapelirata kulkee Önusträsketin yli.

Kunnan maapinta-ala on 1 739,15 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 3 971 henkeä (31.12.2021).[2]

Kunta sijaitsee 80 kilometrin päässä Skellefteåsta luoteeseen.

Nähtävyyksiä kunnassa ovat rakennusmuseot ja taidemuseo. Palveluja kunta tarjoaa esimerkiksi kirjaston, erilaisia urheiluhalleja, vanhustenhoitoa, musiikkikoulun ja tavallista peruskoulutusta lapsille ja nuorille lukiotasolle asti.

Vuonna 2007 kunnassa oli 9,19 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 0,5 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys

Norsjön pitäjä erotettiin vuonna 1834 Skellefteån pitäjästä. Pitäjästä perustettiin Norsjön maalaiskunta vuoden 1862 kunnallislakien astuessa voimaan. Kuntaan perustettiin kaksi taajaväkistä yhdyskuntaa: Norsjö vuonna 1935 ja Bastuträsk vuonna 1936. Vuoden 1952 kuntauudistus ei aiheuttanut muutoksia kunnan rajoihin, mutta taajaväkiset yhdyskunnat lakkautettiin. Vuonna 1971 maalaiskunta muutettiin Norsjön kunnaksi. Vuonna 1974 Norsjöhön liitettiin Malån kunta. Vuonna 1983 Malån kunta perustettiin kuitenkin uudelleen entisine rajoineen.

Väestönkehitys
Norsjön kunnan väestönkehitys 1950–2020
Vuosi Asukkaita
1950
  
 7 457
1955
  
 7 451
1960
  
 7 627
1965
  
 6 836
1970
  
 6 207
1975
  
 5 830
1980
  
 5 719
1985
  
 5 445
1990
  
 5 371
1995
  
 5 120
2000
  
 4 689
2005
  
 4 466
2010
  
 4 304
2015
  
 4 176
2020
  
 3 945
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[6][2]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä
(31.12.2015)[7]		  %
Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet 391 9,4
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla 32 0,8
Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla 144 3,4
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa 3 609 86,4

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 49 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 1,1 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 1,8 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 51 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 0,9 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 167 692 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 71 000 kruunua.[11]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]

  • 0–17-vuotiaat: 19,2 %
  • 18–64-vuotiaat: 55,6 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 25,3 %

Elinkeinot

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)		 Työlliset
(%)
  alkutuotanto 6,1 5,6
  jalostus 31,6 35,9
  palvelut 61,2 57,5
  tuntematon 1,0 1,0
  Työpaikkoja ja työllisiä 1 764 1 878
  työpaikkaomavaraisuus 93,9

Taajamat

Kunnassa on 2 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 56,8 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 1 861 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]

#TaajamaVäkiluku
(31.12.2010)
1Norsjö2 051
2Bastuträsk392

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Entiset taajamat

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[17]

  • Risliden
  • Svansele

Pientaajamat

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[18]

  • Bjurträsk
  • Kvarnåsen
  • Norsjövallen
  • Risliden
  • Svansele
  • Åmliden

Entiset pientaajamat

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[19]

  • Gumboda

Muita paikkakuntia

Böle, Finnäs, Finnliden, Fromheden, Gissträsk, Granliden, Kusfors, Kvammarn, Kvavisträsk, Lidträsk, Lillholmträsk, Mensträsk, Östra Högkulla, Petiknäs, Raggsjö, Risberg, Rålund, Rörträsk, Tallheden

Kunnanvaltuusto

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Norsjön kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien. Malån kunta sisältyy Norsjön tuloksiin vuosina 1973–1979.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022[20]
Puolue
1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022
  Maltillinen kokoomus 2 2 3 3 3 2 2 1 2 1 0 0 0 0 {{{m2022}}}
  Keskustapuolue 9 8 8 6 6 6 6 7 11 10 7 4 4 3 {{{c2022}}}
  Liberaalit 7 8 7 5 5 5 4 2 1 1 2 4 2 3 {{{fp2022}}}
  Kristillisdemokraatit 2 2 2 1 1 2 3 3 4 4 5 3 4 8 {{{kd2022}}}
  Ympäristöpuolue vihreät 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 {{{mp2022}}}
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 18 18 19 15 15 15 15 16 9 12 15 17 17 14 {{{s2022}}}
  Vasemmistopuolue 3 3 2 1 1 1 1 2 4 3 2 3 3 2 {{{v2022}}}
  Ruotsidemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 1 {{{sd2022}}}
  Muut 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 {{{övr2022}}}
  Yhteensä[21] 41 41 41 31 31 31 31 31 31 31 31 31 31 31 Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”.

Piirit

Vuodesta 2016 alkaen kunnassa on yksi piiri, Norsjön piiri.

Seurakunnat

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[22]

  • Norsjö

Historialliset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[23] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Bastuträsks kbfd (Norsjö östra kbfd)
  • Norsjö
  • Norsjö kbfd (Norsjö västra kbfd)

Kirkot
  • Norsjön kirkko
    Norsjön kirkko

Lähteet
  1. Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  2. Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2021 Statistiska centralbyrån. Viitattu 24.4.2022. (ruotsiksi)
  3. Norsjö Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 5.7.2016.
  4. Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  5. Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  6. Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
  7. Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
  8. Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  9. Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  10. Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  11. Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  12. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  13. Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  14. Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  15. Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  16. Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  17. Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
  18. Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  19. Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
  20. Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 24.4.2022. (ruotsiksi)
  21. Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
  22. Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  23. Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

    Aiheesta muualla
    Västerbottenin läänin kunnat
    Bjurholmin kunta • Dorotean kunta • Lyckselen kunta • Malån kunta • Nordmalingin kunta • Norsjön kunta • Robertsforsin kunta
    Skellefteån kunta • Sorselen kunta • Storumanin kunta • Uumajan kunta • Vilhelminan kunta • Vindelnin kunta • Vännäsin kunta • Åselen kunta
    Katso myös: Luettelo Ruotsin kunnista • Ruotsin läänit
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.