Norrtäljen kunta

Norrtäljen kunta on Tukholman läänin suurin ja kattaa melkein kolmanneksen läänin pinta-alasta. Vuonna 1863 Ruotsissa perustettiin nykyaikainen kunnallishallinto, ja kunnan alueella sijaitsi Norrtäljen kaupungin lisäksi 25 maalaiskuntaa. Vuonna 1914 rautatiepaikka Rimbosta tehtiin taajaväkinen yhdyskunta, joka kuului samannimiseen maalaiskuntaan.

Vuoden 1952 kuntauudistuksessa Norrtäljen alueella sijaitsivat kokonaan tai osittain seuraavat 9 suurkuntaa:

• Blidö (ei muutosta)
• Frötuna (Frötuna ja Rådmansö)
• Häverö (Edebo, Häverö, Singö ja Ununge)
• Knutby (Bladåker, Edsbro, Faringe ja Knutby)
• Lyhundra (Estuna, Lohärad, Malsta, Roslags-Bro, Söderby-Karl ja Vätö)
• Roslags-Länna (Länna, Riala ja Roslags-Kulla)
• Sjuhundra (Fasterna, Husby-Lyhundra, Rimbo, Rö ja Skederid)
• Skepptuna (Gottröra, Husby-Långhundra, Lunda, Närtuna, Skepptuna ja Vidbo)
• Väddö (Björkö-Arholma ja Väddö)

Vuonna 1967 Skepptunan kunta jaettiin, jolloin Gottröra ja Närtuna liitettiin Sjuhundran kanssa Rimbon maalaiskunnaksi. Rimbon taajaväkinen yhdyskunta oli lakkautettu jo vuonna 1958. Vuonna 1967 Roslags-Lännan kunnasta siirrettiin Roslags-Kullan seurakunta osaksi Österåkerin kuntaa.

Nykyinen Norrtälje muodostettiin vuonna 1971, jolloin Norrtäljen kaupunkiin yhdistettiin Blidö, Frötuna, Häverö, Lyhundra, Rimbo, Roslags-Länna, Väddö ja osa Knutbyn kuntaa. Knutby jaettiin uudistuksella niin, että Edsbron seurakunta liitettiin osaksi Norrtäljeä, mutta loput osat kunnasta liitettiin Uppsalan kuntaan ja samalla ne vaihtoivat lääniä Tukholman läänistä Uppsalan lääniin.

Norrtäljen kunnan vaakuna on kuulunut alun perin Norrtäljen kaupungille, jonka vaakuna kuvattiin vuoden 1622 privilegiokirjeessä. Ankkurin sijoittaminen vaakunassa ylösalaisin saattaa johtua yrityksestä kuvata liikkeessä olevaa laivaa tai pyrkimyksestä esittää ankkurilla historiallisen paikannimen alkukirjain T.[6] Kaupungin vaakuna vahvistettiin vuonna 1942 ja rekisteröitiin kunnan käyttöön vuonna 1974. Alueella aiemmin sijainneista kunnista Häveröllä ja Rimbolla oli omat vaakunat.

• 
  Sjuhundran maalaiskunta
  (1959–1966)
  Rimbon maalaiskunta
  (1967–1970)
• 
  Häverön maalaiskunta
  (1962–1970)

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 2 065 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 3,7 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 6,6 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 1 909 Suomessa syntynyttä,[10] mikä vastasi 4,5 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 185 821 kruunua.[11] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 145 000 kruunua.[12]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[13]

• 0–17-vuotiaat: 18,4 %
• 18–64-vuotiaat: 57,5 %
• 65 vuotta täyttäneet: 24,0 %

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[14][15] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Kunnassa on 16 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 56,7 prosenttia.[16] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 24 258 asukasta.[16] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[17]

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Norrtäljen kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[22]

• Norrtälje Första (36 valtuutettua)
• Norrtälje Andra (25 valtuutettua)

Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Norrtäljen kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kartta Norrtäljen kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

• Björkö-Arholman piiri
• Blidön piiri
• Edebon piiri
• Edsbron piiri
• Estunan piiri
• Fasternan piiri
• Frötunan piiri
• Gottröran piiri
• Husby-Sjuhundran piiri
• Häverön piiri
• Lohäradin piiri
• Lännan piiri (Uplanti)
• Malstan piiri
• Norrtäljen piiri
• Närtunan piiri
• Rialan piiri
• Rimbon piiri
• Roslags-Bron piiri
• Rådmansön piiri
• Rön piiri
• Singön piiri
• Skederidin piiri
• Söderby-Karlin piiri
• Unungen piiri
• Väddön piiri
• Vätön piiri

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[25]

• Norrtälje-Malsta
• Björkö-Arholma
• Väddö
• Häverö-Edebo-Singö
• Edsbro-Ununge
• Fasterna
• Rimbo
• Husby, Skederid och Rö
• Gottröra
• Närtuna
• Lohärad
• Estuna och Söderby-Karl
• Roslagsbro-Vätö
• Rådmansö
• Frötuna
• Blidö
• Länna
• Riala

• Ekebyholmin linna

• Norrtäljen kunnan kotisivut

Tukholman läänin kunnat

Botkyrkan kunta • Danderydin kunta • Ekerön kunta • Haningen kunta • Huddingen kunta • Järfällan kunta • Lidingön kunta • Nackan kunta • Norrtäljen kunta • Nykvarnin kunta Nynäshamnin kunta • Salemin kunta • Sigtunan kunta • Sollentunan kunta • Solnan kunta • Sundbybergin kunta • Södertäljen kunta • Tukholman kunta • Tyresön kunta Täbyn kunta • Upplands Väsbyn kunta • Upplands-Bron kunta • Vallentunan kunta • Vaxholmin kunta • Värmdön kunta • Österåkerin kunta

Katso myös: Luettelo Ruotsin kunnista • Ruotsin läänit