Norrköpingin kunta
Norrköpingin kunta (ruots. Norrköpings kommun) on Itä-Götanmaan läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Itä-Götanmaahan ja Södermanlandiin. Kunnan keskustaajama on Norrköping.[3]
| Norrköpingin kunta | |
|---|---|
 vaakuna |
|
 |
|
| Valtio |
 Ruotsi |
| Lääni | Itä-Götanmaan lääni |
| Maakunta | Itä-Götanmaa ja Södermanland |
| Keskustaajama | Norrköping |
| Kuntakoodi | 0581 |
| Pinta-ala ([1]) | |
| – Maa | 1 495,52 km² |
| Väkiluku (31.12.2021) ([2]) | 144 458 |
| – Väestötiheys | 96,6 as./km² |
Kunnan maapinta-ala on 1 495,52 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 144 458 henkeä (31.12.2021).[2]
Vuonna 2007 kunnassa oli 348,62 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 23,2 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Kuntajaon kehitys
Nykyisen Norrköpingin alueella sijaitsi vuoden 1862 kuntauudistuksen jälkeen Norrköpingin kaupunki ja 25 maalaiskuntaa. Kaupungin rajojen ulkopuolelle kasvaneen asutuksen hallinnoimiseksi perustettiin kaksi taajaväkistä yhdyskuntaa: vuonna 1885 Norrköpings norra förstad ja vuonna 1900 Borgs villastad. Vuonna 1917 Östra Enebyn maalaiskunta liitettiin kaupunkiin, jolloin ensimmäisenä mainittu yhdyskunta lakkautettiin. Vuonna 1918 liitettiin Sankt Johanneksen maalaiskunta, ja vuonna 1936 Borgin maalaiskunta, jolloin myös jälkimmäisenä mainittu yhdyskunta lakkautettiin.
Vuoden 1952 kuntauudistuksessa muodostettiin kuusi "suurkuntaa" itse kaupungin lisäksi:
- Kolmården (Krokek ja Kvarsebo)
- Kvillinge (Kvillinge ja Simonstorp)
- Norsholm (Kimstad ja Skärkind)
- Skärblacka (Kullestad ja Vånga)
- Västra Vikbolandet
- Östra Vikbolandet
- Norrköpingin kaupunki (Norrköping sekä Styrstadin ja Tingstadin kunnat).
Näistä Kolmården sai nimensä Itä-Götanmaan ja Södermanlandin rajalla sijaitsevan metsäalueen mukaan. Historiallisesti Kvarsebon katsotaankin kuuluvan Södermanlandin maakuntaan. Norsholm ja Skärblacka nimettiin kuntien alueilla sijaitsevien taajamien mukaan. Norrköpingin itäpuolella sijaitsevan Vikbolandetin niemimaan alueen länsi- ja itäosat muodostivat oman kuntansa.
Jo vuonna 1962 Norsholm liitettiin Skärblackaan. Vuonna 1967 Västra ja Östra Vikbolandet yhdistettiin kunnaksi, jonka nimeksi tuli pelkkä Vikbolandet. Norrköpingin kunta muodostettiin 1971, jolloin Kolmården, Kvillinge ja Skärblacka liitettiin kaupunkiin. Nykyiset rajansa Norrköping sai vuonna 1974, jolloin siihen liitettiin vielä Vikbolandet.
Vaakuna
Kunnan vaakuna on entisen Norrköpingin kaupungin vanha vaakuna. Kaupunki on aiemmin käyttänyt myös toisennäköistä vaakunaa.
Norrköpingin kaupungin vanha vaakuna.
Väestönkehitys
Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
| Tausta | Tarkempi jaottelu | Henkilöä (31.12.2015)[7] |
% |
|---|---|---|---|
| Ulkomaalaistaustaiset | Ulkomailla syntyneet | 24 395 | 17,8 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla | 8 457 | 6,2 | |
| Ruotsalaistaustaiset | Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla | 9 241 | 6,7 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa | 94 942 | 69,3 |
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 2 340 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 1,8 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 7,9 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 3 231 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 2,7 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 182 277 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 32 000 kruunua.[11]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]
- 0–17-vuotiaat: 20,4 %
- 18–64-vuotiaat: 61,2 %
- 65 vuotta täyttäneet: 18,4 %
Elinkeinot
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
| Elinkeino | |||
|---|---|---|---|
| Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
| alkutuotanto | 1,4 | 1,3 | |
| jalostus | 20,4 | 22,0 | |
| palvelut | 77,8 | 76,2 | |
| tuntematon | 0,4 | 0,4 | |
| Työpaikkoja ja työllisiä | 58 686 | 58 237 | |
| työpaikkaomavaraisuus | 100,8 | ||
Taajamat
Kunnassa on 22 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 90,1 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 12 838 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2010) |
|---|---|---|
| 1 | Norrköping | 87 247 |
| 2 | Åby | 4 980 |
| 3 | Lindö | 4 915 |
| 4 | Krokek | 4 285 |
| 5 | Skärblacka | 4 059 |
| 6 | Svärtinge | 2 963 |
| 7 | Jursla | 1 692 |
| 8 | Kimstad | 1 510 |
| 9 | Östra Husby | 792 |
| 10 | Ljunga | 688 |
| 11 | Norsholm | 615 |
| 12 | Strömsfors | 528 |
| 13 | Åselstad | 475 |
| 14 | Öbonäs | 457 |
| 15 | Ensjön | 333 |
| 16 | Strandhugget | 261 |
| 17 | Simonstorp | 258 |
| 18 | Graversfors | 246 |
| 19 | Skriketorp | 246 |
| 20 | Herstadberg | 236 |
| 21 | Vånga | 220 |
| 22 | Eksund | 206 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.
Entiset taajamat
Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[17]
- Loddby
- Röbrinken
- Smedby
Luettelossa mainituista taajamista Smedby on sittemmin kasvanut yhteen Norrköpingin taajaman kanssa.[17]
Pientaajamat
Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[18]
Entiset pientaajamat
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[19]
Kunnanvaltuusto
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Norrköpingin kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[20]
- Norrköpings norra valkrets (43 valtuutettua)
- Norrköpings södra valkrets (42 valtuutettua)
Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Norrköpingin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
| Puolue | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
| Maltillinen kokoomus | 14 | 15 | 19 | 22 | 22 | 19 | 22 | 24 | 23 | 18 | 23 | 24 | 21 | 20 | {{{m2022}}} | |
| Keskustapuolue | 19 | 17 | 11 | 9 | 6 | 8 | 5 | 5 | 2 | 4 | 5 | 4 | 4 | 5 | {{{c2022}}} | |
| Liberaalit | 6 | 8 | 8 | 4 | 10 | 9 | 8 | 4 | 3 | 8 | 5 | 6 | 6 | 5 | {{{fp2022}}} | |
| Kristillisdemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 7 | 2 | 8 | 7 | 6 | 4 | 4 | 5 | {{{kd2022}}} | |
| Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 5 | 1 | 4 | 4 | 4 | 5 | 7 | 5 | 3 | {{{mp2022}}} | |
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 43 | 42 | 42 | 45 | 43 | 39 | 34 | 42 | 34 | 35 | 32 | 31 | 29 | 26 | {{{s2022}}} | |
| Vasemmistopuolue | 3 | 3 | 5 | 5 | 4 | 4 | 4 | 4 | 9 | 7 | 5 | 5 | 5 | 7 | {{{v2022}}} | |
| Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 4 | 10 | 14 | {{{sd2022}}} | |
| Muut | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 4 | 0 | 2 | 2 | 2 | 0 | 1 | 0 | {{{övr2022}}} | |
| Yhteensä[22] | 85 | 85 | 85 | 85 | 85 | 85 | 85 | 85 | 85 | 85 | 85 | 85 | 85 | 85 | Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”. | |
Piirit
Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:
- Borgin piiri
- Dagsbergin piiri
- Furingstadin piiri
- Häradshammarin piiri
- Jonsbergin piiri
- Kimstadin piiri
- Konungsundin piiri
- Krokekin piiri
- Kuddbyn piiri
- Kullerstadin piiri
- Kvarsebon piiri
- Kvillingen piiri
- Norrköpingin Hedvigin piiri (Norrköpings Hedvigs distrikt)
- Norrköpingin Matteuksen piiri (Norrköpings Matteus distrikt)
- Norrköpingin Sankt Johanneksen piiri (Norrköpings Sankt Johannes distrikt)
- Norrköpingin Sankt Olain piiri (Norrköpings Sankt Olai distrikt)
- Rönön piiri
- Simonstorpin piiri
- Skärkindin piiri
- Styrstadin piiri
- Svärtingen piiri
- Tingstadin piiri
- Tåbyn piiri
- Vrinnevin piiri
- Vångan piiri (Itä-Götanmaa)
- Ån piiri
- Östra Enebyn piiri
- Östra Husbyn piiri
- Östra Nyn piiri
- Östra Stenbyn piiri
Seurakunnat
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[23]
- Norrköpings S:t Olof
- Kolmården
- Norrköpings Borg
- Norrköpings S:t Johannes
- Västra Vikbolandet
- Östra Husby
- Jonsberg
Historialliset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[24] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
- Dagsberg
- Furingstad
- Häradshammar
- Jonsberg
- Kimstad
- Konungsund
- Konungsunds
- Kolmårdsrote* (ei ollut seurakunta)
- Krokek
- Kuddby
- Kullerstad
- Kvarsebo (Kristine kapell)
- Kvillinge
- Löt*
- Norrköpings Borg (Borg, Borg och Löt)
- Norrköpings Hedvig (Hedvig, Norrköpings tyska)
- Norrköpings mosaiska
- Norrköpings Matteus (Norrköpings Norra)
- Norrköpings reformerta*
- Norrköpings Sankt Johannes (Sankt Johannes)
- Norrköpings Sankt Olai (Sankt Olai)
- Norrköpings Östra Eneby (Eneby, Östra Eneby)
- Rönö (Cathrinae kapell)
- Simonstorp (Sankt Pers kapell)
- Skärkind
- Styrstad
- Tingstad
- Täby
- Vånga
- Å
- Östra Husby (Husby)
- Östra Ny (Ny)
- Östra Stenby (Stenby)
Lähteet
- Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
- Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2021 Statistiska centralbyrån. Viitattu 21.4.2022. (ruotsiksi)
- Norrköping Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 28.5.2016. Viitattu 4.7.2016.
- Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
- Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
- Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
- Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
- Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
- Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
- Mandatfördelning per valkrets - Kommun (XLS) Valmyndigheten. Viitattu 30.9.2012. (ruotsiksi)
- Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 21.4.2022. (ruotsiksi)
- Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
- Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
- Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)
