Normaalifloora

Normaaliflooraksi kutsutaan ihmisissä ja muissa eläimissä asustavia yleisiä mikrobeja. Normaaliflooran mikrobit elävät esimerkiksi paksusuolessa, iholla ja suun, nenän sekä emättimen limakalvoilla. Normaaliflooraan luokitellut mikrobit eroavat taudinaiheuttajiksi eli patogeeneiksi luokitellut mikrobit ennen kaikkea siinä, että patogeeneillä on kyky tunkeutua myös ehjiin elimiin[1].

Normaaliflooran mikrobit eivät tunkeudu sellaisiin elimiin, jotka ovat esimerkiksi ehjän limakalvon, ihon tai hammaskiilteen suojaamia, mutta ovat silti potentiaalisia taudinaiheuttajia. Normaaliflooran mikrobit ovat vaarattomia ihmislle tai muulle isäntäeläimelle niin kauan kuin ne pysyvät solunulkoisessa tilassa. Jos elinten rajapinnoille on päässyt syntymään immuunipuolustuksen aiheuttamia kudosvaurioita, normaaliflooraan kuuluvat mikrobit saattavat kuitenkin kulkeutua elinten ja solujen sisään vauroittaen niitä ja johtaen terveysongelmiin.[2][1] Esimerkiksi suuri osa hammasmädän sairastuttamassa hampaassa kasvavista bakteereista on suun limakalvolla eläviä maitohappobakteereita[3] ja Escherichia coli -niminen normaaliflooran bakteeri saattaa aiheuttaa virtsatieinfektion[4].

Eräiden normaaliflooran suolistobakteerien on myös osoitettu lisäävän lihomistaipumusta[5] tai riskiä sairastua epilepsiaan[6].

Immuunijärjestelmän tehtävänä on estää normaaliflooraa kasvamasta liian suureksi, minkä ajatellaan ylläpitävän immuunijärjestelmän toimintakuntoa.[4] Elimistön solujen ulkopuolella pysyttelevä normaalifloora kilpailee lisäksi patogeenien kanssa elintilasta ja saattaa tuottaa myös patogeenien lisääntymistä häiritseviä aineita[7].

Normaaliflooraan kuuluvat suolistobakteerit tuottavat eräitä vitamiineja, kuten biotiinia ja K-vitamiinia.

Valmisruokien emulgointiaineena käytetty karboksimetyyliselluloosa ja polysorbaatti saattavat muuntaa normaalisti vaarattomia suolistobakteereita siten, että suoli tulehtuu[8].