Norjan läänit 1308–1662
Norjan läänit olivat tärkeitä hallinnollisia alueita Tanska-Norjassa ennen siirtymistä absoluuttiseen monarkiaan. Läänit (norj. len) olivat olemassa 1308-1662.
1500-luvun alussa läänijako oli epävakaa, mutta muodostui neljästä kiinteästä linnaläänistä tai pääläänistä ja noin 30 pienläänistä, jotka kuuluivat vaihtelevasti päälääneihin. 1500-luvulta vuoteen 1660 neljä päälääniä olivat:
- Båhusin lääni (Bohuslän)
- Akershusin lääni
- Trondheimin lääni
- Bergenhusin lääni (johon kuului myös Pohjois-Norja)
Vuonna 1660 Norjassa oli yhdeksän päälääniä:
- Tunsbergin lääni
- Bratsbergin lääni
- Agdesidenin lääni
- Stavangerin lääni
- Akershusin lääni
- Bergenhusin lääni
- Trondheimin lääni
- Nordlandenen lääni
- Vardøhusin lääni
Pienläänien lukumäärää vähennettiin 17 lääniin.
Läänien tilalle tulivat amtit 1662 ja niitä seurasivat fylket 1919.
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.