Nordsjön kartano

Nordsjön kartano (ruots. Nordsjö gård) on viheraluevaltainen Itä-Helsingin Vuosaaren peruspiirin osa-alue Vuosaaren sataman länsipuolella. Alueella ei asunut ketään vuoden 2018 lopussa. Vuoden 2017 lopussa alueella oli 74 työpaikkaa.[1]

Nordsjön kartano
Nordsjö gård
Kaupungin kartta, jossa Nordsjön kartano korostettuna. Helsingin kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Nordsjön kartano korostettuna.
Helsingin kaupunginosat
Kaupunki Helsinki
Suurpiiri Itäinen suurpiiri
Pinta-ala 1,27[1] km² 
Väkiluku 0[1] (31.12.2018)
Väestötiheys 0 as./km²
Osa-alueet on itse osa-alue Vuosaaren peruspiirissä
Postinumero(t) 00980, 00960, 00990
Lähialueet Uutela, Aurinkolahti, Keski-Vuosaari, Mustavuori, Niinisaari

Nordsjön kartanon naapureina ovat osa-alueista Uutela etelässä, Aurinkolahti lounaassa, Keski-Vuosaari lännessä, Mustavuori pohjoisessa ja Niinisaari Vuosaaren satamineen pohjoisen ja idän suunnalla.

Nordsjön kartano kuuluu laajaan Vuosaaren ulkoilupuiston alueeseen, joka ulottuu etelässä Uutelan merenrannoilta ja jatkuu Vuosaaren Huipun virkistysalueelle Vuosaaren pohjoisosissa. Merkittävä osan Nordjön kartanon alueesta vie 18-reikäinen Vuosaaren golfkenttä, joka on levittäytynyt 50 hehtaarin suuruiselle alueelle. Muukin ulkoilureitistö on laaja, vaikka Vuosaaren satama-alueelle johtava Vuotie halkoo maiseman. Esimerkiksi kotiseutupyöräilyreitistö kulkee Nordsjön kartanon alueen ytimenä toimivan Vuosaaren kartanon kautta.

Historia
Kartanon puinen päärakennus

Nordsjön kartanon alueella sijaitsevan Vuosaaren kartanon historia (ruots. Nordsjö gård) ulottuu aina 1540-luvulle, jolloin ensimmäiset maininnat Vuosaaren neljästä kylästä ja niiden kahdeksasta tilasta kirjattiin Kustaa Vaasan veroluetteloihin. Näistä muodostettiin myöhemmin Vuosaaren ja Rastilan kartanonmaat. Vuoden 1710 maakirjan mukaan Vuosaaressa oli Backmansin ratsutilan eli Henriksbergin lisäksi kolme muuta ratsutilaa. 1757 annetun isojakoasetuksen seurauksena Backmansin rustholli, Vuosaaren kartano, sai isojaossa 1778 kaiken kaikkiaan 371 hehtaarin alueen maata.

Sittemmin kartanon alueen koko ja omistajuus vaihtui varsin useasti. Alue jatkoi maatilana aina vuoteen 1966 saakka, vaikka vuonna 1937, Oy Saseka Ab:n ja Lohjan Kalkki Oy:n hankittua alueen, sen hiekkaharjuja ja -kankaita käytettiin samalla myös tiili- ja Siporex-tuotannon raaka-aineina. Vuonna 1966 Vuosaari liitettiin Helsinkiin ja kartanon maat rakennuksineen ja puistoineen siirtyivät Helsingin kaupungin hoiviin.

Nykyisen Vuosaaren kartanon päärakennuksen vanhimman osan arvellaan valmistuneen 1800-luvun alussa. Tilanhoitajan asunto on peräisin 1850-luvulta. Arkkitehti Waldemar Aspelinin piirtämä päärakennuksen laajennus valmistui vuonna 1897.

Päärakennus on ollut vuokrattuna viime vuosikymmenet. Vuokralaisena oli ensin Diakonissalaitos, joka kunnosti puurakenteista päärakennusta ja muita alueen rakennuksia. Diakonissalaitoksen jälkeen kartanossa toimi Helsingin kaupungin päiväkoti. Kartanon omistaa Helsingin kaupunki ja kartanon alueelle ollaan laatimassa asemakaavamuutosta ja kaupunki yrittää myydä kartanoa muine rakennuksineen pois.[2]

Kuvia
  • Kartanoa toisesta suunnasta.
    Kartanoa toisesta suunnasta.
  • Kartanon lähellä sijaitsevaa liikuntapuistoa.
    Kartanon lähellä sijaitsevaa liikuntapuistoa.
  • Maisema golfkentälle.
    Maisema golfkentälle.

Lähteet
  1. Tikkanen, Tea: Helsinki alueittain 2019 (PDF) (s. 188) Helsingin kaupunki. Viitattu 29.5.2021.
  2. Kaupunki suunnittelee Nordsjön kartanon myyntiä vuosaarilehti.fi. Viitattu 17.11.2020.

    Kirjallisuutta

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.