Norbergin kunta
Norbergin kunta (ruots. Norbergs kommun) on Västmanlandin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Västmanlandiin. Kunnan keskustaajama on Norberg.[3]
Norbergin kunta | |
---|---|
vaakuna |
|
Valtio | Ruotsi |
Lääni | Västmanlandin lääni |
Maakunta | Västmanland |
Keskustaajama | Norberg |
Kuntakoodi | 1962 |
Pinta-ala ([1]) | |
– Maa | 417,86 km² |
Väkiluku (31.12.2021) ([2]) | 5 714 |
– Väestötiheys | 13,7 as./km² |
Kunnan maapinta-ala on 417,86 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 5 714 henkeä (31.12.2021).[2]
Kunnan keskustaajan muodostavat kaksi osaa, varsinainen Norberg etelässä ja Kärrgruvan pohjoisessa. Lisäksi kunnan alueella sijaitsevat kylät Bjurfors och Karbenning.
Paikkakunnan pääelinkeino on ollut rautakaudelta 1970-luvulle saakka rautakaivostoiminta.
Vuonna 2007 kunnassa oli 16,53 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 3,9 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Kuntajaon kehitys
Vuonna 1889 Norberign maalaiskuntaan perustettiin Norbergin taajaväkinen yhdyskunta. Vuoden 1952 kuntauudistuksessa koko maalaiskunta muutettiin Norbergin kauppalaksi. Samalla muodostettiin Västerfärnebon "suurkunta" yhdistämällä entiset Fläckebon, Karbenningin ja Västerfärnebon maalaiskunnat. Vuonna 1971 muodostettiin nykyinen Norbergin kunta yhdistämällä Norbergin kauppala ja Västerfärnebon maalaiskuntaan kuulunut Karbenningin seurakunta.
Väestönkehitys
Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
Tausta | Tarkempi jaottelu | Henkilöä (31.12.2015)[7] |
% |
---|---|---|---|
Ulkomaalaistaustaiset | Ulkomailla syntyneet | 837 | 14,4 |
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla | 212 | 3,7 | |
Ruotsalaistaustaiset | Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla | 464 | 8,0 |
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa | 4 290 | 73,9 |
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 284 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 5,0 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 7,8 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 391 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 6,0 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 177 398 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 31 000 kruunua.[11]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]
- 0–17-vuotiaat: 18,6 %
- 18–64-vuotiaat: 57,8 %
- 65 vuotta täyttäneet: 23,6 %
Elinkeinot
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
Elinkeino | |||
---|---|---|---|
Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
alkutuotanto | 4,0 | 2,2 | |
jalostus | 36,3 | 37,1 | |
palvelut | 58,5 | 59,4 | |
tuntematon | 1,2 | 1,3 | |
Työpaikkoja ja työllisiä | 1 700 | 2 524 | |
työpaikkaomavaraisuus | 67,4 |
Taajamat
Kunnassa on 1 taajama, jonka osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 78,9 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 1 205 asukasta.[15] Kunnan ainoa taajama on sen keskustaajama Norberg, jossa oli 4 518 asukasta.
Entiset taajamat
Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[16]
- Karbenning
Pientaajamat
Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[17]
- Karbenning
Entiset pientaajamat
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[18]
- Bjurfors
Kunnanvaltuusto
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Norbergin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
Puolue | ||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
Maltillinen kokoomus | 2 | 3 | 4 | 4 | 4 | 4 | 5 | 5 | 5 | 3 | 4 | 3 | 2 | 2 | {{{m2022}}} | |
Keskustapuolue | 6 | 6 | 4 | 4 | 3 | 3 | 3 | 4 | 2 | 2 | 3 | 3 | 2 | 2 | {{{c2022}}} | |
Liberaalit | 2 | 2 | 2 | 1 | 3 | 3 | 2 | 1 | 1 | 2 | 2 | 4 | 1 | 2 | {{{fp2022}}} | |
Kristillisdemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | {{{kd2022}}} | |
Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 1 | 2 | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | 0 | {{{mp2022}}} | |
Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 22 | 21 | 21 | 22 | 20 | 19 | 18 | 16 | 9 | 11 | 15 | 14 | 12 | 13 | {{{s2022}}} | |
Vasemmistopuolue | 3 | 3 | 4 | 4 | 5 | 5 | 5 | 7 | 17 | 12 | 6 | 5 | 7 | 3 | {{{v2022}}} | |
Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 4 | 3 | {{{sd2022}}} | |
Muut | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 6 | {{{övr2022}}} | |
Yhteensä[20] | 35 | 35 | 35 | 35 | 35 | 35 | 35 | 35 | 35 | 31 | 31 | 31 | 31 | 31 | Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”. |
Piirit
Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:
- Karbenningin piiri
- Norbergin piiri
Seurakunnat
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[21]
- Norberg-Karbenning
Historialliset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[22] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
- Karbenning
- Norberg
Kirkot
- Karbenningin kirkko
- Norbergin hautakappeli
Lähteet
- Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
- Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2021 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.4.2022. (ruotsiksi)
- Norberg Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 5.7.2016.
- Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
- Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
- Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
- Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
- Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
- Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
- Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.4.2022. (ruotsiksi)
- Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
- Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
- Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)