Nnamdi Azikiwe
Benjamin Nnamdi Azikiwe (16. marraskuuta 1904 – 11. toukokuuta 1996) oli nigerialainen nationalisti ja maan ensimmäinen presidentti vuodesta 1963–1966. Azikiwe syöstiin vallasta vallankaappauksessa 1966, joka johti sisällissotaan kesäkuussa 1967 Biafran yrittäessä itsenäistyä Nigeriasta.
Nnamdi Azikiwe | |
---|---|
Nigerian presidentti | |
1. lokakuuta 1963 – 16. tammikuuta 1966
|
|
Seuraaja | Johnson Aguiyi-Ironsi |
Henkilötiedot | |
Koko nimi | Benjamin Nnamdi Azikiwe |
Syntynyt | 16. marraskuuta 1904 Zungeru, Pohjois-Nigerian protektoraatti |
Kuollut | 11. toukokuuta 1996 (91 vuotta) Enugu, Nigeria |
Tiedot | |
Tutkinnot |
Howard University Lincoln University University of Pennsylvania |
Uskonto | kristitty |
Azikiwe syntyi Zungerussa Pohjois-Nigerian protektoraatissa. Hänen isänsä oli brittien siirtomaavallan palveluksessa. Azikiwe kävi lähetyskoulua, ennen kuin lähti 1920-luvulla Yhdysvaltoihin opiskelemaan Lincolnin yliopistossa, Pennsylvaniassa ja Pennsylvanian yliopistossa.
Rahoittaakseen opintonsa hän teki sekalaisia töitä hissinkuljettajana, kaivoksessa ja tiskaajana ja sai myöhemmin paikan yliopistolta. Hän sai tutkinnon filosofiasta ja ylemmän antropologiasta ja lempinimen ”Zik”. Ensimmäisen artikkelinsa Liberia in World Politics[1] hän julkaisi 1931.
Hän palasi Afrikkaan 1934 ja oli African Morning Postin toimittajana Accrassa Kultarannikolla (nyk. Ghana) ja perusti 1937 West African Pilot -lehden Lagosissa ja myöhemmin viisi muuta. Hän perusti 1946 Nigerian ja Kamerunien kansallisen neuvoston ja johti sitä 1946–1960 ja kohosi kansallisen liikkeen messiashahmoksi.
Hänet nimitettiin Itä-Nigerian pääministeriksi 1954–1959 ja maan itsenäistyttyä Nigerian liittovaltion ensimmäiseksi syntyperäiseksi kenraalikuvernööriksi 1960–1963 ja kun maa julistettiin tasavallaksi ensimmäiseksi presidentiksi. Nigerian itsenäisyyttä hän piti elämäntyönsä täyttymyksenä.
Azikiwe ja kollegansa poistettiin vallasta sotilasvallankaappauksella 15. tammikuuta 1966. Biafran sodan aikana hän tuki aluksi Biafran separatisteja, jotka edustivat hänen kansaansa igboja, mutta vaihtoi keskushallituksen tukijaksi 1969.
Hän oli mm. Lagosin yliopiston kanslerina 1972–1976. Hän johti Nigerian kansanpuoluetta vuodesta 1978 ja yritti uudelleen presidentiksi 1979 ja 1983. Kun puolueet kiellettiin uuden sotilasvallankaappauksen jälkeen 1984, hän jätti politiikan.
Azikiwen poliittista filosofian alettiin kutsua zikismiksi. Hän hahmotteli sitä teoksissaan kuten Renascent Africa (1973).
Lähteet
- Dr. Nnamdi Azikiwe (Online Nigeria)
- Obituary: Nnamdi Azikiwe
- Azikiwe, Nnamdi (1904–1996) (Arkistoitu – Internet Archive) (Hutchinson Encyclopedia)
Viitteet
- julkaistu: The Journal of Negro History, Vol. 20, No. 3 (Jul., 1935), pp. 351–353
- Nnamdi Azikiwe
- Johnson Aguiyi-Ironsi[lower-alpha 1]
- Yakubu Gowon[lower-alpha 1]
- Murtala Mohammed[lower-alpha 1]
- Olusegun Obasanjo[lower-alpha 1]
- Shehu Shagari
- Muhammadu Buhari[lower-alpha 1]
- Ibrahim Badamasi Babangida[lower-alpha 1]
- Ernest Oladeinde Shonekan
- Sani Abacha[lower-alpha 1]
- Abdulsalami Abubakar[lower-alpha 1]
- Olusegun Obasanjo
- Umaru Yar’Adua
- Goodluck Jonathan
- Muhammadu Buhari
- sotilasjuntta