Njuksenitsan piiri

Njuksenitsan piiri sijaitsee Vologdan alueen koillisosassa. Idässä se rajoittuu Veliki Ustjugin ja Kitšmengski Gorodokin piireihin, etelässä Totman ja Babuškinin piireihin, lännessä Tarnogski Gorodokin piiriin ja pohjoisessa Arkangelin alueeseen. Seudun läpi virtaa Suhonajoki. Pinta-alasta on yli 80 % on metsää ja 11 % suota. Piirissä on kolme rauhoitusaluetta ja kaksi suojeltua luonnonmuistomerkkiä.[1]

Seudulta on löydetty Vologdan alueen vanhin paleoliittinen asuinpaikka sekä 1100-luvun kurgaanihautoja.[2] 1500-luvun loppupuolella rakennettiin Brusenskin linnake, joka valvoi liikennettä tärkeänä kauppaväylänä toimineella Suhonajoella. 1500–1700-luvulla seudun läpi kulki Suhonan ja Vienanjoen vesitie. Vuonna 1866 avattiin säännöllinen höyrylaivaliikenne.[3]

Piirin hallinnollinen keskus on Njuksenitsan kylä. Siihen kuuluu 9 maalaiskuntaa: Bobrovskoje, Brusenskoje (keskuspaikka Pustynja), Brusnovolovski Pogost, Gorodištšna, Igmas, Krasavino, Njuksenskoje (Matvejevskaja), Uftjugskoje (Njuksenitsa) ja Vostroje.

Piirin päämies on Vasili Maltsev.[1]

Piirin kautta kulkee Vologdan ja Veliki Ustjugin välinen maantie.[2]

Piirin talous perustuu metsänhankintaan ja maatalouteen. Maatalousyritykset tuottavat maitoa, joka jalostetaan paikallisessa meijerissä. Seudulla toimii myös sen kautta kulkevan kaasujohdon käyttöön ja kunnossapitoon erikoistuneita yrityksiä.[1]

Kulttuurilaitoksia ovat piirin kulttuuritalo ja keskuskirjasto haaraosastoineen, Njuksenitsan musiikkikoulu, kansanperinnekeskus ja kotiseutumuseo. Venäjän ortodoksisen kirkon seurakuntia toimii Berjozovaja Slobodkassa, Bobrovskojessa, Gorodištšnassa ja Njuksenitsassa. Njuksenitsassa ilmestyy piirilehti Novyi den ja yksityinen Ujezdnyje vedomosti.[1]

• Njuksenitsan piiri Vologdan alueen sivustolla (Arkistoitu – Internet Archive) (venäjäksi)