Nitroetaani

Nitroetaani (C2H5NO2) on nitroalkaaneihin kuuluva orgaaninen yhdiste. Yhdistettä voidaan käyttää muun muassa liuottimena, orgaanisen kemian synteeseissä lähtöaineena ja polttoaineena.

Nitroetaani
Tunnisteet
CAS-numero 79-24-3
SMILES CC[N+](=O)[O-][1]
Ominaisuudet
Kemiallinen kaava C2H5NO2
Moolimassa 75,07 g/mol
Tiheys 1,045[2] g/cm³
Sulamispiste -90 °C[2]
Kiehumispiste 114 °C[2]
Liukoisuus Veteen 45 g/l (20 °C)[3]

Ominaisuudet

Nitroetaani on huoneenlämpötilassa väritöntä nestettä ja sillä on miellyttävä hedelmäinen tuoksu. Yhdiste liukenee kohtalaisesti veteen ja hyvin moniin orgaanisiin liuottimiin esimerkiksi etanoliin, dietyylieetteriin, asetoniin ja kloroformiin. Se myös muodostaa atseotrooppisia seoksia useiden orgaanisten liuottimien kanssa. Puhdasta vettä paremmin nitroetaani liukenee emästen vesiliuoksiin vesiliukoisten suolojen muodostumisen vuoksi. Nitroetaani on myrkyllistä ja ärsyttää ihoa, silmiä ja hengitysteitä. Happojen ja emästen kanssa nitroetaani muodostaa mahdollisesti iskusta räjähtäviä seoksia.[2][3][4][5][6]

Valmistus ja käyttö

Nitroetaani valmistetaan nitraamalla propaania typpihapolla noin 410–420 °C:n lämpötilassa. Tässä reaktiossa muodostuu lisäksi nitrometaania, nitropropaania ja 2-nitropropaania. Nitroetaanin osuus on noin 10 %. Eri nitroalkaanit erotetaan toisistaan tislaamalla. Laboratoriomittakaavassa ainetta voidaan valmistaa dietyylisulfaatin ja natriumnitriitin välisellä reaktiolla.[4][5][6][7]

Nitroetaania voidaan käyttää liuottimena esimerkiksi painomusteissa. Yhdiste reagoi aldehydien ja ketonien kanssa Henry-reaktiolla, ja muodostuvia tuotteita käytetään muun muassa lääkkeinä kuten metyylidopaa, hyönteismyrkkyinä, muovinpehmentiminä ja pinta-aktiivisina aineina. Yhdistettä voidaan käyttää yhdessä nitrometaanin kanssa räjähdysaineena ja polttoaineena eräissä sovellutuksissa.[4][5][6]

Lähteet
  1. Nitroethane – Substance summary PubChem. NCBI. Viitattu 14.7.2017.
  2. Alén, Raimo: Kokoelma orgaanisia yhdisteitä: Ominaisuudet ja käyttökohteet, s. 104. Helsinki: Consalen Consulting, 2009. ISBN 978-952-92-5627-3.
  3. Nitroetaanin kansainvälinen kemikaalikortti Viitattu 14.7.2017.
  4. Susan Budavari (päätoim.): Merck Index, s. 1134. 12th Edition. Merck & Co., 1996. ISBN 0911910-12-3. (englanniksi)
  5. Sheldon B. Markofsky: Nitro Compounds, Aliphatic, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2011. Viitattu 14.7.2017.
  6. Thomas Scott, Mary Eagleson: Concise encyclopedia chemistry, s. 696. Walter de Gruyter, 1994. ISBN 978-3110114515. (englanniksi)
  7. Lyle F. Albright: Nitration, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2000. Viitattu 14.7.2017
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.