Ningxia

Ningxia (yksink.: 宁夏; perint.: 寧夏; pinyin: Níngxià) [ningsia][7] on autonominen alue Kiinassa. Kiinan autonomiset alueet ovat jotakin vähemmistökansallisuutta varten varattuja, Ningxia on varattu hui-kansalle, minkä vuoksi alueen täydellinen nimi on Ningxian hui-kansan autonominen alue.[7] Myös nimeä Ningsia-Hui on käytetty.[8] Hallintoalueen lyhennenimi on Ning ja vanha suomalainen latinaistus Ningsia.[7]

Ningxia
宁夏回族自治区
Níngxià Huízú Zìzhìqū
Ningxian (punaisella) sijainti Kiinan kartalla.
Ningxian (punaisella) sijainti Kiinan kartalla.
Valtio  Kiina
Prefektuuritaso 5 yksikköä
Piirikuntataso 21 yksikköä
Hallinto
 – hallinnon tyyppi autonominen alue
 – hallinnollinen keskus Yinchuan
 – suurin kaupunki Yinchuan (1 159 457 as., 2010)[1]
Pinta-ala  ([1]) 66 400 km² (27.)
Väkiluku (2013)  ([1]) 6 541 900 (30.)
 – väestötiheys 98,5 [1] as./km²
BKT (2013) 265,5 mrd. CNY[2]
(eli 0,4 % Kiinan BKT:stä)
 – asukasta kohti 39 420 CNY,
noin 4 722 EUR[3][4]
(94 % Kiinan keskiarvosta)[5]
HDI (2010[6]) 0,674
Symbolit
 – Kansallinen kirjaintunnus NX[7]
Lyhenteet
 – ISO 3166 CN-64
www.nx.gov.cn

Maantiede

Ningxia on pinta-alaltaan yli 66 400 neliökilometriä. Sen naapurit ovat Sisä-Mongolia pohjoisessa, Shaanxi idässä ja Gansu muissa suunnissa.[1] Alueen pohjoisosat ovat tasankoa, jota halkoo koilliseen virtaava Keltainenjoki. Pohjoisosat ovat myös alueen pääasiallinen maanviljelyvyöhyke. Ningxian eteläosat sijaitsevat korkeammalla merenpinnasta ja ovat osa suurta ylänköaluetta. Lämpötila vaihtelee suuresti vuodenajan mukaan. Koko vuoden keskimääräinen lämpötila on 5–9 °C. Tammikuun keskimääräinen lämpötila on -8 °C ja heinä–elokuun 30 °C. Alueella sataa hyvin vähän ja pääkaupunki Yinchuan on Kiinan maakuntien pääkaupungeista kaikkein kuivin.[9]

Historia
Xixia-valtion aikainen hautamonumentti.

1038–1227 alueella oli tiibetiläisille sukua olleen tanguttien kansan perustama Xixia-valtio. Mongolit valloittivat Xixian vuonna 1227 ja he perustivat Ningxian prefektuurin vuonna 1288, jolloin alueesta alettiin käyttää ensimmäisen kerran sen nykyistä nimeä. Mongolien Yuan-dynastian aikana alueelle saapuivat ensimmäistä kertaa myös muslimit. Qing-dynastian aikana (1644-1912) Ningxian prefektuuri kuului hallinnollisesti Gansun maakuntaan ja se käsitti nykyisen Ningxian alueen pohjoisosat. Vuonna 1928 alueesta tehtiin tuolloin 275 000 km² käsittänyt maakunta, johon kuului alueita myös nykyisestä Sisä-Mongoliasta. 1920-luvulla alueella sattui myös kaksi tuhoisaa maanjäristystä. 16. joulukuuta 1920 magnitudin 8,3 maanjäristys[10] surmasi noin 230 000 henkilöä ja heistä suurin osa kuoli Ningxian alueella. Haiyuan tuhoutui järistyksessä lähes tyystin. Huhtikuussa 1921 Guyuanissa Haiyuanin eteläpuolella sattunut järistys surmasi puolestaan noin 10 000 henkilöä.[9]

Kiinan tasavallan aikana voimakas paikallinen vaikuttaja oli Ma-sukuun kuulunut Tšiang Kai-šekille uskollinen sotaherra Ma Hongkui, joka toimi maakunnan hallinnon päämiehenä vuosina 1932-1949. Kaksi alueen piirikuntaa kuului Kiinan kommunistien vuonna 1936 perustamaan Gansun–Ningxian raja-alueeseen. Mao Zedong perusti lokakuussa 1936 tälle alueelle ensimmäiset piirikuntatason etnisten ryhmien autonomisen alueen hui-kiinalaisille. Ma Hongui valtasi kuitenkin alueen ja pidätytti autonomisen alueen johtajat teloittaen sitä johtaneen Ma Hefun Tongxinin ulkopuolella huhtikuussa 1937. Ningxia päätyi kokonaan kommunistien käsiin syyskuussa vuonna 1949. Kommunistit lakkauttivat sen maakunta-aseman ja alue liitettiin Gansuun. Ningxian hui-kansan autonominen alue perustettiin 25. lokakuuta 1958.[9]

Hallinnollinen jako
Ningxian prefektuuritason hallinnollinen jako.

Ningxia on jaettu viiteen prefektuuritason kaupunkiin, jotka jakautuvat edelleen yhteentoista piirikuntaan, kahdeksaan kaupunkipiiriin ja kahteen piirikuntatason kaupunkiin.[11]

Väestö
Ningxian etniset ryhmät vuosien 2000 ja 2010 väestönlaskennoissa.[12]
20002010
Koko väestö5 486 3936 301 350
Han-kiinalaiset3 590 5634 086 367
Hui-kiinalaiset1 862 4742 173 820
Mantšut21 96224 902
Mongolit4 8986 661
Dongxiangit2 1681 261
Tongxinin moskeija.

Ningxian väkiluku on ollut vahvassa kasvussa usean vuosikymmenen ajan. Väkiluku oli 3,90 miljoonaa vuonna 1982, 4,66 miljoonaa vuonna 1990 ja 5,49 miljoonaa vuoden 2000 väestönlaskennassa.[1] Vuoden 2010 väestönlaskenta kirjasi 6,30 miljoonaa asukasta, joka oli 0,44 prosenttia Kiinan väestöstä (ilman Hongkongia ja Macaota). Autonominen alue oli Kiinan 30. väkirikkain eli neljänneksi vähäväkisin maakuntatason hallintoalue.[13] Vuoden 2013 lopun väestöarvio oli 6,54 miljoonaa ja arvio väestötiheydestä 98,5 henkeä neliökilometrillä.[1]

Hui-kiinalaiset ovat alueen suurin vähemmistö. Heille ominainen piirre on islamin uskon harjoittaminen. Pienempiä vähemmistöjä ovat esimerkiksi mongolit ja mantšut.[9]

Talous

Ningxian hui-kansan autonomisen alueen bruttokansantuote oli vuonna 2013 yhteensä 256,5 miljardia yuania (CNY) eli 30,7 miljardia euroa.[2][4] Tämä oli 0,4 prosenttia koko Kiinan BKT:stä. Henkeä kohti laskettuna se teki 39 420 CNY, eli 4 722 EUR[3][4]. Tämä oli melko lähellä (94 %) Kiinan keskiarvotasoa.[5][4] Kuitenkin etenkin alueen eteläosat ovat erittäin köyhiä. Alueen luonnonvaroihin kuuluvat kipsi, hiili ja muut mineraalit. Keltainenjoki ja sen sivujoet mahdollistavat vesivoimaloiden käytön.[9]

Lähteet
  1. China Ningxia (Julkaisijan mukaan aineistolähteenä Kiinan tilastokeskus: Kiinan väestönlaskennat 1.7.1982, 1.7.1990, 1.11.2000 ja 1.11.2010 sekä arvio väkiluvusta 31.12.2013) citypopulation.de. Viitattu 16.4.2015. (englanniksi)
  2. 3-14 Gross Regional Product and Indices (Kiinan eri maakuntien alueellinen BKT vuosina 2009–2013, vuoden 2013 arvo) China Statistical Yearbook 2014. National Bureau of Statistics of China, stats.gov.cn. Viitattu 16.4.2015. (englanniksi)
  3. 3-15 Per Capita Gross Regional Product and Indices (Kiinan eri maakuntien alueellinen BKT vuosina 2009–2013 per capita, vuoden 2013 arvo.) China Statistical Yearbook 2014. National Bureau of Statistics of China, stats.gov.cn. Viitattu 16.4.2015. (englanniksi)
  4. Euro exchange rates CNY. Chinese yuan renminbi (CNY) (Euroopan keskuspankin vaihtokurssi 1 CNY=0,1198 EUR) Kurssimuunnos euroiksi käyttäen vuoden lopun kurssia 31.12.2013. European Central Bank, ecb.int. Viitattu 16.4.2015. (englanniksi)
  5. 3-1 Gross Domestic product (Sarakkeiden Gross National Income ja Per Capita GDP (yuan) arvot vuodelle 2013. Huomautus. Statistical Yearbook 2014 -teoksen taulukkojen välillä vaikuttaisi olevan keskinäistä ristiriitaa. Tämän taulukon ilmoittama Kiinan arvioitu BKT 2013 poikkeaa alueellisten BKT:den summasta (taulukko 3-14), alueiden BKT:den summa antaa 11,3 % korkeamman BKT:n kokonaisarvon Kiinalle.) China Statistical Yearbook 2014. National Bureau of Statistics of China, stats.gov.cn. Viitattu 16.4.2015. (englanniksi)
  6. China National Human Development Report 2013 (pdf) (Table 1 Human Development Index, 2010 (sivu 126/200)) ISBN 978-7-5001-3754-2. 7/2013. Peking: citypopulation.de. Arkistoitu 11.6.2014. Viitattu 16.4.2015. (englanniksi)
  7. Hakulinen, Kerkko: Paikannimet. s. 382 Ningxia // Ningxian hui-kansan autonominen alue. Helsinki: WSOY, 2006. ISBN 951-0-27676-6.
  8. ”Kiina”, Otavan iso Fokus, 3. osa (Ip-Kp), s. 1813. Otava, 1973. ISBN 951-1-00051-9.
  9. David Pong: Encyclopedia of Modern China, s. 43-44. Osa 3: N–T. Charles Scribner’s Sons, 2009. ISBN 978-0-684-31566-9. (englanniksi)
  10. M 8.3 - Gansu-Ningxia border region, China earthquake.usgs.gov. Viitattu 27.12.2017.
  11. Administrative Division of Níngxià citypopulation.de. citypopulation.de. Viitattu 11.12.2014. (englanniksi)
  12. Rongxing Guo • Uradyn E. Bulag • Michael A. Crang • Thomas Heberer • Eui-Gak Hwang • James A. Millward Morris Rossabi • Gerard A. Postiglione • Chih-yu Shih • Nicholas Tapp • Luc Changlei Guo: Multicultural China - A Statistical Yearbook (2014), s. 389–390. Springer. ISBN 978-3-662-44112-1. (englanniksi)
  13. National Bureau of Statistics of China: Communiqué of the National Bureau of Statistics of People's Republic of China on Major Figures of the 2010 Population Census [1 (No. 1)] (Kiinan 6. kansallisen väestönlaskennan (2010) alustavia tuloksia) 29.4.2011. National Bureau of Statistics of China, stats.gov.cn. Viitattu 16.4.2015. (englanniksi)

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.