Nikon (patriarkka)

Nikon (7. toukokuuta 1605 – 17. elokuuta 1681) oli Venäjän ortodoksisen kirkon patriarkka. Hän pyrki uudistamaan kirkkoa ja nostamaan sen pois valtiovallan alaisuudesta. Hän tavoitteli myös paluuta Kreikan kirkon perinteisiin, mikä aiheutti skismaa kirkon sisällä.[1] Hänet tunnettiin kaunopuheisuudestaan, hurskaudestaan, energisyydestään ja läheisistä suhteista tsaari Aleksei Mihailovitšin kanssa.

Nikon syntyi lähellä Nižni Novgorodia ja opiskeli luostarissa kotinsa lähellä. Hän meni naimisiin, valmistui papiksi ja muutti Moskovan seudulle. Kun hänen kolme lastaan menehtyivät tauteihin, Nikon joutui hengelliseen kriisiin ja vietti kaksitoista vuotta ensin erakkomunkkina, myöhemmin luostarissa. Nuori tsaari mieltyi Nikoniin ja teki tästä Novospasskin luostarin johtajan. Siellä hän tutustui samanmielisten, samalta seudulta olevien munkkien piiriin, joka pyrki siivoamaan uskontoa roomalaiskatolisten vaikutuksesta ja palauttamaan sen lähemmäs alkukirkkoa. Tämän piirin tuella Nikonista tuli ensin metropoliitta ja vuonna 1652 Moskovan ja koko Venäjän patriarkka.[1]

Nikon pyrki uudistamaan jumalanpalvelustekstejä ja poistamaan muotiin tulleita länsimaalaistyylisiä ikoneita. Hän muutti myös jumalanpalvelusjärjestystä. Vaikka muutokset olivat ulkoisia, ne kohtasivat suurta vastustusta. Lukutaidottomat papit protestoivat, kun heidän olisi pitänyt opetella uuden käsikirjan mukaiset tekstit. [1] Vanhan jumalanpalvelusjärjestyksen puolustajia kutsutaan vanhauskoisiksi.

Tsaarin ollessa sotarintamalla Puolassa vuonna 1657 hän nimitti Nikonin sijaisekseen. Nikon oli valtansa huipulla. Hän kohtasi voimakasta vastustusta, joka liittyi enemmän maallisen ja hengellisen vallan valtataisteluun kuin uudistusten sisältöön. Tsaari Aleksein palattua Puolasta välit viilenivät. Nikon erosi virastaan ja ilmoitti vetäytyvänsä luostariin.[1]

Viimeisinä vuosinaan Nikonin ja tsaariperheen välit paranivat. Aleksein seuraaja Fjodor III kutsui Nikonin takaisin Moskovaan, mutta hän kuoli matkalla.[1]