Nikolai Prževalski

Nikolai Mihailovitš Prževalski (ven. Никола́й Миха́йлович Пржева́льский, puol. Nikołaj Michajłowicz Przewalski; 12. huhtikuuta (J: 31. maaliskuuta) 1839 Smolensk – 1. marraskuuta (J: 20. lokakuuta) 1888 Karakul) oli venäläinen maantieteilijä ja tutkimusmatkailija. Prževalski teki tutkimusmatkoja Keski- ja Itä-Aasiassa. Hänen tavoitteenaan oli Lhasa Tiibetissä, jota hän ei kuitenkaan koskaan saavuttanut.

Nikolai Prževalski

Prževalski oli syntynyt puolalaiseen aatelisperheeseen Smolenskissa, nykyisellä Venäjällä. Hän oli opiskellut Pietarin sotilasakatemiassa. Vuonna 1864 hänestä tuli maantiedonopettaja Varsovan sotilaskouluun. Vuonna 1867 hän lähti Irkutskiin, Siperiaan, josta teki kaksivuotisen tutkimusretken Venäjän kaukoitään Ussurijoelle. Seuraavina vuosina hän teki neljä matkaa Keski-Aasiaan:

• 1870–1873 Burjatian Kjahtasta yli Gobin autiomaan Pekingiin, ja edelleen poikki Tiibetin. Tältä matkalta Prževalski toi rikkaan luonnontieteellisen kokoelman ja lisäksi tärkeitä tiedustelutietoja, ja sai Pietarissa runsaasti kunniaa ja mainetta.
• 1876–1877 Läpi Itä-Turkestanin.
• 1879–1880 Hamin kautta ja Qaidanin laakson kautta Kokonor-järvelle. Tienšan- vuorten yli halki Tiibetin, mutta kääntyi takaisin 260 kilometriä ennen Lhasaa paikallisten viranomaisten määräyksestä.
• 1883–1885 Kjahtasta poikki Gobin autiomaan Alašaniin ja itäisille Tienšanin-vuorille ja Yangtze-joelle saakka. Paluumatkalla länteen Hotanin kautta Issyk Kul -järvelle.

Prževalski kuoli lavantautiin Kirgisian Karakulissa viidennellä retkellään. Tutkimusmatkailijan kuoleman jälkeen keisari muutti kaupungin nimen Prževalskiksi, mutta vanha nimi on nyttemmin palautettu.

Prževalski kuvaili ja nimesi monia uusia eläinlajeja, muun muassa kiinanpyyn (Tetrastes sewerzowi). Hänen kunniakseen on nimetty ainakin przewalskinhevonen (Equus ferus przewalskii), przewalskingaselli (Procapra przewalskii), kupariluura (Grallaria przewalskii) ja kansunnokkatimali (Paradoxornis przewalskii).