Nikolai Heinrich von Engelhardt

Nikolai Heinrich von Engelhardt (syntyään Nikolai Heinrich Englert, 1730 Pietari – 12. kesäkuuta 1778 Viipuri) oli Viipurin kuvernööri 1774–1778. Sotilasarvoltaan hän oli everstiluutnantti.

Perhetausta

Nikolai Heinrich von Engelhardtin vanhemmat olivat lääkäri Nikolaus Friedrich Englert (~1680–1753) ja viipurilaisen kauppiaan tytär Anna Maria Haveman. Nikolai Heinrichilla oli neljä sisarusta: Johan Henrich von Engelhardt (1720), Elisabetha Charlotta von Engelhardt (1724–?), Anna Catherina (von Engelhardt) (?–1765), Christina Susanna (von Engelhardt) (?–1783). Nikolaus Englert oli kotoisin Hessen-Kasselista ja hän työskenteli pietarilaisessa sairaalassa.[1] Nikolai Heinrich von Engelhardt avioitui itsekin viipurilaisen kauppiaan tyttären, kauneudestaan kuuluisan Helena Weckrothin (1749–1796) kanssa. Pariskunnalle syntyi kahdeksan jälkeläistä, joista useimmat kuolivat varhaislapsuudessaan.[2]

Jälkeläiset
  • Paul Niclas von Engelhardt (1767–)
  • Theodor Bogilav von Engelhardt (1768–1771)
  • Alexander von Engehardt (1770–1771)
  • Nicolaus von Engelhardt (1771–1772)
  • Natalie von Engelhardt (1773–1829)
  • Nicolaus von Engelhardt (1774–1776)
  • Alexander von Engelhardt (1776–)
  • Nicolaus von Engelhardt (1778–1778)

Nikolai Heinrich von Engelhardtin tyttären Natalie von Engelhardtin (13. lokakuuta 1773 Viipuri – 6. joulukuuta 1829)[3] aviopuoliso oli Suomen kenraalikuvernööri Fabian Steinheil (1762–1831).

Ura

Von Engelhardt päätyi sotilasuralle, sillä se oli aatelittomalle miehelle yksi harvoista väylistä sosiaalisen aseman kohottamiseksi. Hän otti aktiivisesti osaa Katariina II:n vallankaappaukseen vuonna 1762. Palkkioksi hän sai prikaatinkenraalin arvon 1765 sekä lahjoitusmaina Pälkjärven ja Suojärven pitäjät Laatokan pohjoispuolelta. Von Engelhardt nimitettiin Viipurin kuvernementin varakuvernööriksi 1766 ja edelleen kuvernööriksi vuonna 1774. Viipuri maakuntineen oli erossa muusta Suomesta 1721–1812. Von Engelhardt on jäänyt aikakirjoihin pitkälti siksi, että hänen aikakaudellaan Vanhan Suomen alueella alettiin noudattaa Ruotsin vuoden 1734 yleisen lain rikoskaarta. Hänen kuvernöörivuosinaan myös muut ruotsalaiset privilegiot juurruttivat asemansa Vanhassa Suomessa. Siviiliasioissa noudatettiin 1440-luvulta periytynyttä Kristofer Baijerilaisen maanlakia.[2]

Von Engelhardt oli ajan tavan mukaan kiinnostunut teatteritaiteesta ja hänen aloitteestaan rakennettiin Viipurin linnan läheisyyteen esittäville taiteille tarkoitettu Das Komödienhaus, joka on toisinaan mainittu varhaisimmaksi suomalaiseksi teatterirakennukseksi.[4] Von Engelhard sai vapaaherran (paronin) arvon kuolinvuonnaan 1778.[2]

Lähteet
  • Suomen kansallisbiografia 2, Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2004, ISBN 951-746-443-6
  • Hirn, Sven: Alati kiertueella, Yliopistopaino ja Sven Hirn, Helsinki 1998, ISBN 951-570-377-8
  • Daten.digitale-sammlungen

Viitteet

Aiheesta muualla
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.