Nike (yritys)

Nike (virallisesti äänetty: /ˈnaɪ.ki/) on yhdysvaltalainen vaatteiden ja kenkien valmistaja, joka valmistaa lähinnä urheiluvarusteita. Niken pääkonttori sijaitsee Beavertonissa, Oregonin osavaltiossa Yhdysvalloissa. Yritys on saanut nimensä kreikkalaisen mytologian voitonjumalattarelta.

Nike Inc.
Tunnuslause Just do it
Yritysmuoto pörssiyhtiö
Osake NYSE: NKE
ISIN US6541061031
Perustettu 1964 (Blue Ribbon Sports), 1971 (Nike Inc.)
Perustaja Phil Knight
Toimitusjohtaja John Donahoe
Kotipaikka Beaverton, Oregon, Yhdysvallat
Toimiala urheilutavarat
Tuotteet urheilujalkineet, urheiluvälineet
Henkilöstö 26 700 (2006)
Kotisivu www.nike.com

Nike on maailman suurin urheiluvaatteiden valmistaja.[1] Phil Knight perusti yrityksen vuonna 1972 ja oli yrityksen hallituksen puheenjohtaja vuoteen 2015 asti.[2]

Nike osti Umbron vuonna 2007,[3] jonka se myi vuonna 2012 yhdysvaltalaiselle Iconix Brand Groupille.[4]

Tuotteet

Nike markkinoi tuotteita omilla alamerkeillään, kuten Nike Golf, Nike Pro ja Air Jordan, sekä tytäryhtiöidensä kuten Bauer, Cole Haan, Hurley International ja Converse kautta. Yrityksen ensimmäiset tuotteet olivat koripallo- ja juoksukenkiä. Nykyisin Nike valmistaa tuotteita muun muassa golfia, jalkapalloa, tennistä, jääkiekkoa, amerikkalaista jalkapalloa, haavipalloa, rullalautailua ja krikettiä harrastaville. Miesten Nike Air Pegasus on maailman myydyinpiä juoksukenkiä.[5]

Niken Cortez-tossut.

Niken tuotteiden kohderyhmää ovat muun muassa nuoret ja materialistiset kuluttajat.[6] Nike suunnittelee jalkineita myös halpakauppoille. Esimerkiksi Wal-Martin Starter-merkkiset kengät ovat Niken suunnittelemia.[7] Nikella on myös yhteistyötä Applen kanssa. Nike+-tuotesarjassa jalkineet keräävät tietoja, jotka välittyvät iPod-mediasoittimen näytölle.lähde?

Teollisuus

Nikellä on yli 500 tehdasta 45 maassa.[8] Useimmat tehtaat sijaitsevat Aasiassa, esimerkiksi Kiinassa, Taiwanissa, Intiassa, Thaimaassa, Vietnamissa, Pakistanissa, Filippiineilä, Malesiassa ja Koreassa.[9] Aiemmin varovasti alihankkijoistaan kertonut Nike päätti vuosia kestäneen hiljaisuutensa paljastamalla vuonna 2005 yli 700 alihankkijansa nimet ja toimipaikat. Tiedoista ilmenee, että yritys työllistää noin 650 000 ihmistä alihankkijoidensa kautta pääasiassa Aasiassa.[10] Niken tärkein sopimusvalmistaja on Yue Yuen[11].

Liiketaloudelliset luvut

Play Fair -kampanjan mukaan Niken voitto ennen veroja vuonna 2007 oli 2,2 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Se oli kasvanut neljässä vuodessa 52 %.[11]

Kilpailu ja kilpailijat

Koska Niken tuotevalikoima kattaa monia urheilulajeja, sillä on kilpailua lähes jokaista urheilu- ja muotimerkkiä vastaan. Alun perin Nikellä ei ollut suoraa kilpailijaa, koska se ei ollut yksittäinen tuotemerkki. lähde?

Ympäristöraportit

Vuonna 2007 tehdyssä tutkimuksessa Nike todettiin elektroniikkavalmistaja Canonin ohella ympäristöystävällisimmäksi suuryritykseksi.[12] Yhdysvaltojen Uudessa Englannissa sijaitsevan Clean Air – Cool Planet -organisaation raportin mukaan Nike on kolmen ympäristöystävällisimmän joukossa 56 vertaillusta yrityksestä.[13]

Markkinointi
Tiger Woods on yksi Niken kanssa sponsorisopimuksen tehneistä huippu-urheilijoista.

Niken tuotteita suunnataan pääasiassa hyvätuloisille kuluttajille. Tuotteiden markkinoidaan Swoosh-logolla ja tunnuslauseella "Just do it".[14] Niken tuotteiden hinnat ovat usein kilpailijoitaan korkeampia. Tuotteita myydään noin 110 maassa. Näkyvyyttä saadakseen yritys sponsoroi menestyneitä urheilijoita, urheiluseuroja ja koulujen urheilujoukkueita.

Sponsorointisopimuksia yrityksellä on muun muassa seuraavien huippu-urheilijoiden kanssa:

Sponsoroiduista urheilijoista ensimmäinen laajemmin tunnettu oli juoksija Steve Prefontaine.

Ihmisoikeudet

Nikea on kritisoitu muun muassa työturvallisuus-, työaika- ja minimipalkkalakien rikkomisesta alihankkijoiden tehtailla Kiinassa, Vietnamissa, Indonesiassa ja Meksikossa.[15][16] Kritiikkiä on esitetty muun muassa Naomi Kleinin kirjassa No Logo ja Michael Mooren dokumenteissa.

Vuonna 1996 Life-lehti kertoi Niken alihankkijoiden käyttävän lapsityövoimaa jalkapallojen tuotannossa Kambodžassa ja Pakistanissa. Asian tultua julki Nike ohjeisti alihankkijoita olemaan käyttämättä lapsityövoimaa.[16]

Alihankkijoiden työolojen epäkohtien tultua julki useat kansalaisjärjestöt järjestivät Niken vastaisia boikotteja ja Niken logoa alettiin maailmalla pilkata englanninkielisellä termillä "swooshtika", joka viittaa sanoihin "swoosh" (logon nimi) ja "swastika" (hakaristi).[17]

Niken johto vastuutti epäkohdista ensin vain alihankkijoitaan, mutta on sittemmin kertonut pyrkivänsä myös omalta osaltaan valvomaan alihankkijoidensa työntekijöiden työoloja ja oikeuksia.[18]

Katso myös

Lähteet
  1. bernal's gator nimisen uintiseuran sivut (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. Niken perustaja jätti yhtiön puheenjohtajuuden Iltalehti. 1.7.2015. Viitattu 28.2.2020.
  3. Nike to buy Umbro Al Jazeera. Viitattu 4.9.2021. (englanniksi)
  4. Nike sells Umbro brand to Iconix Financial Times. Viitattu 4.9.2021. (englanniksi)
  5. Joggers World: Nike pegasus joggersworld.com.au. Viitattu 24.7.2007. (englanniksi)
  6. Marketing Playbook: Nike vs. balance marketingplaybook.com. Viitattu 24.7.2007. (englanniksi)
  7. Dexigner.com/ (Arkistoitu – Internet Archive)
  8. Nike.com (Arkistoitu – Internet Archive)
  9. Nike.com (Arkistoitu – Internet Archive) Ladattava tiedosto
  10. Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus (Arkistoitu – Internet Archive)
  11. Raivio, Jyri: Lenkkitossutehtaiden kurjuudelle ei loppua näy. Helsingin Sanomat 22.4.2008 s. B7
  12. Kauppalehti (Arkistoitu versio)
  13. Reutersin raportti
  14. Reclaim Democracy.org (Arkistoitu – Internet Archive)
  15. Steven Greenhouse: Nike shoe plant in Vietnam is called unsafe for workers. New York Times, 8.11.1997, s. 1. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 24.7.2007. (englanniksi)
  16. Richard M. Locke: The Promise and Perils of Globalization: The Case of Nike (PDF) (sivut 9–14) Heinäkuu 2002. Massachusetts Institute of Technology. Viitattu 24.7.2007. (englanniksi)
  17. Suzanne Kemmer: New words in english 19.9.2004. Rice University. Arkistoitu 30.7.2007. Viitattu 24.7.2007. (englanniksi)
  18. Richard M. Locke: The Promise and Perils of Globalization: The Case of Nike (PDF) (sivut 15–17) Heinäkuu 2002. Massachusetts Institute of Technology. Viitattu 24.7.2007. (englanniksi)

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.