Niirala (Kuopio)

Niirala on kaupunginosa Kuopiossa aivan kaupungin keskustan tuntumassa. Asukkaita on noin 3 500. Niirala on nykyisin suosittu asuinalue johtuen hyvästä sijainnista yliopiston ja keskustan välissä. Niiralan pääkatu on Niiralankatu. Niiralan naapurikaupunginosia ovat Hatsala koillisessa, Haapaniemi kaakossa, ja Savilahti lännessä.[1]

Niirala

Niiralan omakotitalovaltainen länsiosio nähtynä lentokoneesta, oikealla alhaalla Huuhanmäki tähti- ja vesitorneineen.
Kaupunki Kuopio
Koordinaatit 62°53′20″N, 027°39′05″E
Kaupunginosa nro 7
Postinumero(t) 70600

Alueella sijaitsee muun muassa Kuopion kaupunginteatteri, Minna Canthin koulu sekä suosittu Valkeisenlammen puistokeidas. Niirala tunnetaan myös valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin ympäristöihin kuuluvasta jälleenrakennuskauden omakotialueestaan[2]. Niiralaan sijoittuu yhteensä noin 1 300 työpaikkaa (1.1.2008).[3]

Asuminen

Niiralan pohjoisosa on kerrostalovaltainen, kun taas eteläosa on pääasiassa sodan jälkeen rakennettua omakotitaloaluetta. Myös Valkeisenlammen ympäristö on suurimmaksi osaksi kerrostaloaluetta. Niiralankadulle ja Pyöräkadulle on myös viime vuosina rakennettu uusia kerrostaloja.

  • Niiralan koulu.
  • Kuopaksen opiskelija-asuntoja Pyöräkadulla. Etualalla Mustinlampi.

Palvelut

Muun muassa Minna Canthin koulu, Kuopion kaupunginteatteri ja Alavan kirkko sijaitsevat Niiralassa.

Niiralan kaupalliset palvelut painottuvat alueen pohjoisosiin. Siellä sijaitsevan Niiralankadun varsi on rakennettu tiiviimmin ja alueella on monia pieniä liikkeitä ja pitseria. Valkeisenlammen keskustan puoleisella rannalla sijaitsee R-kioski. Niiralankadun varrella palvelee entisen huoltoaseman tiloihin rakennettu Sale.

Minna Canthin koulu (1960).
Kuopion kaupunginteatteri (Risto-Veikko Luukkonen ja Helmer Stenros, 1963).
Alavan kirkko (André Schütz, 1968).
1960-luvulla Niiralaan valmistui useita julkisia rakennuksia.

Nähtävyydet
Valkeisenlammen puistoa
  • Mökit ja mäet (Rakentajain muistomerkki) (Antti Immonen, 2004), Valkeisenlammen länsirannalla
  • Maria Jotunin muistomerkki (Raimo Utriainen, 1982), kaupunginteatterin aukiolla
  • Rodopuisto (muun muassa alppiruusuja)
  • Ukkokoti, kivikartano Valkeisenlammen lähettyvillä
Kuopion Saturnuksen ylläpitämä Huuhanmäen tähtitorni.

Historia

Niiralan pientaloalue on rakennettu Huuhanmäen ympäristöön entisille Harjulan tilan maille, jotka liitettiin kaupunkiin vuonna 1885. Niiralan pientaloalueen asemakaavan laati arkkitehti Otto-Iivari Meurman vuonna 1940.[4]

Niiralan kaupunginosaa rakennettiin jo 1920-luvulla tyyppipientaloilla Rajakadun itäpuolelle, mutta niiden paikalle tulivat 1960-luvun paikkeilla rakennetut 3-4 kerroksiset kerrostalot. Ruotsinkadulla ja sen ympäristössä sijaitsee talvisodan jälkeen Ruotsista saadun avun turvin rakennettuja taloja[4]. Niiralan lisäksi vastaavan kaltaisten ruotsalaistalojen suosittuja alueita sijaitsee esimerkiksi Helsingin Pirkkolassa[5][6], Tampereen Nekalan Ruotsalaiskylässä[7][8] sekä Turun Kupittaalla[9][10].

Varsinainen Niiralan pientaloalue on rakennettu 1940- ja 1950-luvuilla tyypillisinä jälleenrakennuskauden puolitoistakerroksisina omakotitaloina. Niiralan alueen eteläreunalle, Lehtikuusikontielle, sijoittuu myös 1950-luvulla rakennettujen kaksikerroksisten Selvaag-talojen alue[4].

Niiralan vanhimpia säilyneitä rakennuksia ovat Ukkokoti (Väinämö Killinen, 1917), Niiralan koulu (Armas Lindgren ja Bertel Liljeqvist, 1926) ja sen lähistöllä sijaitseva entinen vanhainkoti (Oiva Kallio, 1926), Jukolan sauna (K. Korhonen, 1928)[11] sekä Niiralan rukoushuone (Erkki Pakkala, 1934)[4] [12].


Muuta toimintaa

Yleisradion (YLE) Kuopion toimintakeskus sijaitsee Niiralan Kotkankalliolla. Niiralankadun varrella sijaitsee runsaasti Kuopaksen opiskelija-asuntoja, joissa toimii myös YTHS:n Kuopion yksikkö. Samassa korttelissa sijaitsee niin kutsuttu Turontalo, jossa toimii Kuopion Muotoiluakatemia (päätoimipiste Keskustassa Piispankadulla). Tähtitieteen harrastajien ylläpitämä Kuopion tähtitorni sijaitsee Huuhanmäellä. Pientaloalueella toimii Niiralan Omakotiyhdistys ry, joka muun muassa pyrkii Niiralan tyyppitaloalueen säilyttämiseen nykyisenlaisena, yhtenäisenä, kulttuurihistoriallisesti arvokkaana alueena[13].

Lähteet


Aiheesta muualla
Kuopion kaupunginosat ja asuinalueet
Kaupunginosat (numerojärjestyksessä)

001 Väinölänniemi · 002 Vahtivuori · 003 Maljalahti · 004 Multimäki · 005 Kuopionlahti · 006 Hatsala · 007 Niirala · 008 Haapaniemi · 009 Itkonniemi · 010 Männistö · 011 Linnanpelto · 012 Puijonlaakso · 013 Savilahti · 014 Peipposenrinne · 015 Särkiniemi · 016 Kettulanlahti · 017 Rahusenkangas · 018 Rönö · 019 Rypysuo · 020 Päiväranta · 021 Julkula · 022 Sorsasalo · 023 Kelloniemi · 024 Levänen · 025 Jynkkä · 026 Neulamäki · 027 Puijo · 028 Niuva · 029 Neulaniemi · 030 Kolmisoppi · 031 Neulalampi · 032 Litmanen · 033 Lehtoniemi · 034 Pirtti · 035 Pitkälahti · 036 Hiltulanlahti · 037 Rautaniemi · 038 Kiviharju · 039 Vanuvuori · 040 Melalahti · 041 Kurkimäki · 042 Vehmersalmi · 043 Karttula · 050 Nilsiä · 051 Tahko · 060 Maaninka · 061 Keskisaari · 070 Juankoski · 071 Säyneinen

Asuinalueita

Inkilänmäki · Kettulanlahti · Petonen · Saarijärvi · Saaristokaupunki

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.