Niilo Rauhala
Niilo Rauhala (s. 10. heinäkuuta 1936 Kittilä) on Oulussa asuva pappi ja runoilija. Teologian kandidaatiksi vuonna 1963 valmistunut Rauhala on toiminut seurakuntapappina ja sairaalateologina ja osallistunut asiantuntijajäsenenä Raamatun käännöskomiteaan ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjakomiteaan sekä vanhoillislestadiolaisten Siionin laulut -kokoelman uudistustoimikuntaan. Rauhala on ollut jäsenenä Suomen kirkon käsikirjakomiteassa valmisteltaessa Jumalanpalvelusten ja Kirkollisten toimitusten kirjaa sekä ollut yhtenä Ruotsin nykyisen virsikirjan suomentajana.[1] Ruotsin kirkon virsikirjassa on 191 hänen kääntämäänsä, muokkaamaansa tai kirjoittamaansa virttä.[2]
Niilo Rauhala | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 10. heinäkuuta 1936 Kittilä |
Kansalaisuus | Suomi |
Ammatti | Runoilija ja rovasti |
Siviilisääty | Naimisissa |
Puoliso | Leena Rauhala (o.s. Tulkki) |
Muut tiedot | |
Aktiivisena | 1967– |
Koulutus | Teologian kandidaatti |
Tyyli | Uskonnollinen modernismi |
Aiheesta muualla | |
Kotisivu | |
Rauhalan lyriikka on vahvasti uskonnollissävytteistä, ja sitä onkin luonnehdittu uskonnolliseksi modernismiksi. Runoissaan hän puolustaa lapsia ja on huolissaan ihmisten ja maailman tilasta. Monet runot käsittelevät luontoa. Rauhala on julkaissut yli kaksikymmentä runokokoelmaa. Pääteoksinaan Rauhala pitää kokoelmia Lumen ja auringon välissä (Otava, 1973), Sade ja elämä, jäljittelemättömän runsas (Otava, 1976) ja Purjeitten nopeat varjot (Otava, 1989). Suomen evankelis-luterilaisen kirkon vuoden 1986 virsikirjassa on kolmetoista Rauhalan kirjoittamaa virttä ja muutama lisäsäkeistö ja lisäksi 14 suomennosta sekä uudistuksia ja muokkauksia 164 virressä. Virsikirjan toimituslaulujen joukossa on 26 Rauhalan kokonaan tai osittain kirjoittamaa virttä.
Rauhalalla on vaimonsa Leenan (o.s. Tulkki) kanssa kymmenen lasta. Kirjailija Pauliina Rauhala on hänen miniänsä.[3]
Teokset
- Tähän päättyy kesä. Helsinki: Otava, 1967.
- Joki virtaa nyt eikä liiku. Helsinki: Otava, 1969.
- Kuuntelen sydämeni ääntä. Helsinki: Otava, 1971.
- Lumen ja auringon välissä. Helsinki: Otava, 1973. ISBN 951-1-00392-5.
- Meren läheisyys. Helsinki: Otava, 1975. ISBN 951-1-02070-6.
- Sade ja elämä, jäljittelettömän runsas. Helsinki: Otava, 1976. ISBN 951-1-04082-0.
- Valossa näkyy kirjoitus (runot 1967–1976). Helsinki: Otava, 1977. ISBN 951-1-04243-2.
- Lähellä pyhää aamua. Oulu: Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys, 1979. ISBN 951-9422-21-8.
- Ikkuna rohkeuteen. Helsinki: Otava, 1981. ISBN 951-1-06534-3.
- Ruoko ja liekki saavat elää. Oulu: Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys, 1983. ISBN 951-9422-47-1.
- Hiljaisuus on avara huone. Helsinki: Otava, 1984. ISBN 951-1-08159-4.
- Kemi – Meren ja jään kaupunki. Kemin kaupunki, 1985.
- Jos kuulisin veden heräävän. Helsinki: Otava, 1987. ISBN 951-1-09222-7.
- Purjeiden nopeat varjot. Helsinki: Otava, 1989. ISBN 951-1-10997-9.
- Kemi. Talven ja meren kaupunki. Valokuvat: Pekka Antikainen. Kemi: Kemin kaupunki, 1990. ISBN 951-95811-3-8.
- Tänä yönä puun kirkkaus. Helsinki: Otava, 1992. ISBN 951-1-12403-X.
- Taivas käsissä sykkii. Oulu: Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys, 1993. ISBN 951-8940-32-0.
- Jos Sinut ymmärtäisin. Helsinki: Otava, 1995. ISBN 951-1-14001-9.
- Kuljen lähteitä lähellä (runovalikoima). Oulu: Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys, 1996. ISBN 951-8940-67-3.
- Enemmän kuin tuhat väitettä. Helsinki: Otava, 1998. ISBN 951-1-15042-1.
- Kirkas lumi, jäljetön. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-16845-2.
- Aalto, Kirsi & Rauhala, Niilo & Remes, Ulla: Sinua kantavat ikuiset käsivarret. Sairaan rukouskirja. Helsinki: Kirjapaja, 2000. ISBN 951-625-692-9.
- Vedet puhuvat läpi elämän. Helsinki: Otava, 2002. ISBN 951-1-18278-1.
- Kyllä kelpaa. Säkeitä olemisen rosoista ja rikkaudesta. Kuvitus: Minna Kosunen. Helsinki: Kirjapaja, 2003. ISBN 951-625-907-3.
- Aavistus ja ihme. Helsinki: Otava, 2005. ISBN 951-1-20169-7.
- Kirkastat armon riemuksemme. Kirkkovuoden jumalanpalvelusten päivän virsien sanomaa. Pohjan Väylä, 2005. ISBN 952-5271-37-4.
- Tule, piirretään maailma. Kuvittanut Kikka Nyrén. Helsinki: Kirjapaja, 2007. ISBN 978-951-607-418-7.
- Kirkkailla vesillä. Sanoja sydämeltäni. Helsinki: Kirjapaja, 2008. ISBN 978-951-607-594-8.
- Sana koskettaa sanaa. Helsinki: Otava, 2009. ISBN 978-951-1-23879-9.
- Hän ei väisty viereltäsi. Pientä puhetta sairaille. Helsinki: Kirjapaja, 2009. ISBN 978-951-607-929-8.
- Auringonsiipi (runovalikoima). Mäntykustannus, 2010. ISBN 978-952-5712-35-3.
- Tähtiä taivaan nurmikolla (runovalikoima). Helsinki: Kirjapaja, 2011. ISBN 978-952-247-003-4.
- runot Niilo Rauhala, maalaukset Ulla Remes: Pilvi, jossa aurinko pesii. Mäntykustannus, 2012. ISBN 978-952-5712-77-3.
- Näen mitä haluan nähdä. Helsinki: Otava, 2013. ISBN 978-951-1-26926-7.
- Jätä toivon viesti, jätä valojuova (kokoelma juhlarunoja). Kemi: Atrain Kustannus, 2016. ISBN 978-952-315-216-8.
Virsiä
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjassa
- 33 Kun kansa yössä vaeltaa
- 88 Lensi maahan enkeli (4. säk.)
- 248 Jeesus, joka lempeänä
- 49 Pois kirkas suvi kulkee
- 263 Vuorella Kristus kirkastui (3. säk.)
- 395 Jo ennen syntymääni
- 396 Käyn kohti sinua (Sarah Adamsin tekstin pohjalta)
- 466 Oi Herra, kaiken luoja
- 468 Syliisi hellään sulje
- 470 Kirkkaat riemun äänet soivat
- 473 Kaikki katsovat sinua, Herra (2. säk.)
- 476 Kun päivä laskee Emmauksessa
- 479 Sinussa, Kristus, luotiin kerran
- 507 Herra, lahjanasi sain
- 528 Luoksemme päivät menneet
- 576 Maa hohtaa lumivaipassansa
- 582 Jos maatamme ei rakenna (7. säk.)
- 604 Oi Herrani, kun matkani käy kuolemaan
- 721 Armahda meitä, Herra Jumalamme!
- 723 Jumalan on kunnia korkeuksissa
- 727 Me ylistämme Jumalaa
- 728 Sinulle kiitos, kunnia
- 729 Isä, Kaikkivaltias
- 731 Me tunnustamme kaiken Luojan
- 735 Pyhä, pyhä, pyhä! kaikuu kaikki maa
- 739 Jumalan Karitsa, pelasta
- 751 Soikoon kiitos Jumalalle
- 753 Herrani suuruutta nyt ylistän
- 806 Otsaani ja rintaani
- 816 Luoja teidät loi
- 825 Armo suuren Jumalamme
- 830 Oi saavu, Herra, kotiimme
- 832 Siunaa, Herra, kotiamme (2. säk.)
- 835 Kun Hengen tuuli tuulee
- 838 Sinulta me, Isä taivaan (2. säk.)
- 842 Herra, sinun pyhyytesi (2. säk.)
- 843 Sinä, seurakunnan Herra (2. säk.)
- 845 Jumalamme, sinä yksin (2. säk.)
- 846 Korjuupäivän saapuessa (2. säk.)
- 847 Iloitsemme koulustamme (2. säk.)
- 848 Kiitos, Herra, elämästä (2. säk.)
- 849 Sinä, Herra, keskellämme (2. säk.)
- 850 Työ on lahja, tehtävämme (2. säk.)
- 851 Näkyvästi lippu meidät (2. säk.)
- 736 Kirkkaat riemun äänet soivat / Fröjdetoner klingar klara (ruots. Tarja Alatalo 1991)
Palkinnot
- Kirjallisuuden valtionpalkinto 1974 ja 1988
- Kirkon kirjallisuuspalkinto 1979
- Lapin läänin taidepalkinto 1976
- Kemin kaupungin taidepalkinto 1987
- Pro Finlandia -mitali 1990
- Suomen Valkoisen Ruusun Ritarikunnan 1. luokan ritarimerkki 2002
- Mikael Agricolan risti 2010
Lähteet
- Koivisto, Risto: Kertaus : Niilo Rauhalan runot ja lukemisen tarkoitus. Parnasso, 1988, 28. vsk, nro 5, s. 301–303. (suomeksi)
- Ihalmo, Anne (www-suunnittelu ja toteutus): Niilo Rauhala Lapin kirjailijat. [Lapin maakuntakirjasto]. Viitattu 8.7.2012. (suomeksi)[vanhentunut linkki]
Viitteet
- Ihalmo, Anne (www-suunnittelu ja toteutus): Niilo Rauhala Lapin kirjailijat. [Lapin maakuntakirjasto]. Viitattu 8.7.2012. (suomeksi)[vanhentunut linkki]
- Ruotsin kirkon virsikirja, s. 1893. Verbum förlag AB, Stockholm, 2003.
- Seppälä, Olli: Runoilija Niilo Rauhala: En voisi kirjoittaa mitään, mikä menee uskon yli Kotimaa24. 1.10.2017. Helsinki: Kotimaa Oy. Viitattu 26.10.2018.
Aiheesta muualla
- Tuotanto (Arkistoitu – Internet Archive) Helsingin kaupunginkirjaston kirjailijatietokannassa
- Hakala, Raija: Kristillinen elämänkatsomus ja modernismin ihanteet : Niilo Rauhalan lyriikan tarkastelua. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1999. ISBN 0355-1768. fin