Niilo Oja
Niilo Alfred Oja[1] (1904 Kannus[2] – 1990[3]) oli australiansuomalainen siirtolainen.[3] Oja oli kotoisin maanviljelijäperheestä[4]. Hän muutti Australiaan 1927 ja työskenteli lähinnä sokeriruokopelloilla ja kaivoksessa[2]. Hän kirjoitti kertomuksia Finlandia News ja Suomi-julkaisuihin. Hänen teoksensa Koralliranta ja Spinifex (1972) on tunnetuimpia australiansuomalaisten julkaisemia kirjoja[5]. Sen lisäksi hän kirjoitti julkaisemattoman tekstin Laajan maan karikot ja kauneus.[3] Oja sai Australian kansalaisuuden 1946.[6]
Niilo Oja | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 1904 Kannus |
Kuollut | 1990 |
Kansalaisuus | australiansuomalainen |
Ammatti | kirjailija |
Kirjailija | |
Äidinkieli | suomi |
Tuotannon kieli | suomi |
Esikoisteos | Koralliranta ja spinifex, 1972 |
Aiheesta muualla | |
![]() Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Vaikka töitä ei ollut helppo saada, Oja aloitti työt pian Australiaan tultuaan Arvo Pietilän farmilla Silk Oak Creekissä.[7] Jatkosodan syttyessä hän joutui pakkotyöleirille, koska oli vihollismaan kansalainen.[8] Oja palasi Suomeen käymään 39 vuoden kuluttua, vaikka alkujaan oli tarkoitus olla Australiassa vain muutama vuosi.[9]
Oja oppi englannin kohtalaisen helposti, mutta suomi pysyi kuitenkin hänen tärkeimpänä kielenään. Suomalaisen vaimon saaminen ei toteutunut.[9] Vaikeista vuosista hän selviytyi pakenemalla haavemaailmaan ja muistoihin.[10] Hän palasi Suomeen vuonna 1966,[11] mutta lähti pian takaisin Australiaan, koska kokemus Suomesta ei tuntunut hyvältä vaan hän tunsi kotiutuneensa Australiaan.[12] Toisaalta hän kirjoittaa: ”Kun ihminen lähtee kulkemaan, ei ole hyvä missään”.[13]
Koralliranta ja spinifex oli alkuaan päiväkirja, jossa Oja kertoo elämästään sotien välisenä aikana, jolloin oli hänen elämänsä aktiivisin vaihe.[14] Muistiinpanot kattavat hänen elämästään 40 vuoden jakson. Ehdotuksen käsikirjoituksen julkaisemisesta teki australiansuomalaista siirtolaisuutta koskevaa aineistoa tutkinut Olavi Koivukangas, joka oli nähnyt sen Ojalla.[2][4] Kirjoittaminen ajoittuu pääasiassa 1920–1940-luvulle, mutta viimeinen luku on 1960- ja 1970-lukujen vaihteesta. Punta-Saastamoinen sijoittaa hänet ensimmäisen siirtolaissukupolven kirjoittajiin.[15]
Punta-Saastamoisen mukaan teoksessa on realistista tosiasioiden kuvausta, mutta Oja itse liikkuu haaveissaan.[2] Oja pyrkii selventämään elämäänsä itselleen tulkitsemalla sekä menneisyyttä että kirjoitushetken elämää.[16]
Teokset
- Koralliranta ja spinifex, Darra: Suomalainen kulttuuriseura, 1972.
- Corals and Spinifex, kääntäjä: Anne Kiljo, Brisbane, Queensland: Niilo Oja, noin 1980
- Laajan maan karikot ja kauneus, julkaisematon käsikirjoitus
Lähteet
- Maija-Liisa Punta-Saastamoinen, Australiansuomalaiset etsivät itseään: Kulttuurisen identiteetin määrittyminen australiansuomalaisessa kirjallisuudessa. Siirtolaistutkimuksia. Siirtolaisinstituutti A 34, Turku 2010 ISBN 978-952-5889-03-1 (nid.) ISBN 978-952-5889-04-8 (pdf), ISSN 0356-9659 (väitöskirja) Teos verkossa (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet
- Breaches of Curfew Order, The Telegraph 31.5.1944, Brisbane, Trove, viitattu 12.3.2018 (englanniksi)
- Punta-Saastamoinen s. 128
- Niilo Oja Austlit. 18.8.2006. St Lucia: The University of Queensland. Viitattu 12.3.2018. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
- Punta-Saastamoinen s. 160
- Australian suomalaisia yhdistää kaiho Suomeen Sisuradio. 23.2.2011. Sveriges Radio. Viitattu 11.3.2018.
- Commonwealth Gazette, 5.9.1946 viitattu 12.3.2018 (englanniksi)
- Punta-Saastamoinen s. 162
- Punta-Saastamoinen s. 165
- Punta-Saastamoinen s. 167
- Punta-Saastamoinen s. 168
- Punta-Saastamoinen s. 169
- Punta-Saastamoinen s. 170
- Punta-Saastamoinen s. 179
- Punta-Saastamoinen s. 107
- Punta-Saastamoinen s. 151
- Punta-Saastamoinen s. 180