Nihalin kieli
Nihali eli nahali, virheellisesti myös kalto, on keskisessä Intiassa Madhya Pradeshin ja Maharashtran osavaltioiden rajalla puhuttava uhanalainen isolaattikieli. Vuonna 2000 kieltä puhui 5 000 nihalista 2 000. Kielen puhuma-alue sijaitsee Tapti-joen eteläpuolella Tembin kylän ympärillä Madhya Pradeshissa. Nykyjään kielen puhujia asuu myös useissa muissa Maharashtran Buldhanan piirikunnan kylissä, kuten Jamodissa, Sonbardissa, Kuvardevissa, Chalthanassa, Ambavarassa, Wasalissa ja Cicarissa. Kuvardevin-Chalthanan ja Jamodin-Sonbardin nihalin välillä on murre-eroja.
| Nihali | |
|---|---|
 Nihalin puhuma-alue |
|
| Muu nimi | Kalto, nahali |
| Tiedot | |
| Alue | Jalgaon Jamod Maharashtran ja Madhya Pradeshin rajalla |
| Puhujia | 2 000 |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | isolaattikieli |
| ISO 639-3 | nll |
|
Ohje
|
|
Nihalin kielessä on huomattavan suuri määrä naapurikielistä otettuja lainasanoja. Näistä 60–70 prosenttia on ilmeisesti peräisin korkusta (25% sanastosta ja suuri osa morfologiasta), dravidakielistä ja marathista, mutta suurin osa ydinsanastosta on omaperäistä. Tähän kuuluvat mm. käsitteet "veri" (corṭo) ja "muna" (kalen). Tutkijoiden mukaan alle 25 prosenttia kielen alkuperäisestä sanastosta on nykyisin käytössä, eikä kielellä ole enää yhtään yksikielistä puhujaa. Nykyiset nihalin puhujat puhuvat toisena kielenään tavallisesti jotain hindin, marathin tai korkun murretta.
Vuosisatojen ajan suurin osa nihaleista on työskennellyt maataloustyöntekijöinä vieraiden kielten puhujille. Erityisen usein he ovat työskennelleet korkuille ja ovat siksi tavallisesti kaksikielisiä, toisena kielenään korku. Nihalia käytetäänkin joskus salakielenä yhteisön sisällä.
Nihalin kielen tutkimus
Hollantilainen indologi Franciscus Kuiper oli ensimmäinen, joka ehdotti nihalia isolaattikieleksi. Hän ei kuitenkaan sulkenut pois mahdollisuutta, että se voisi olla korkun kaltainen mundakieli. Kuiper ehdotti myös, että kielen poikkeavuus naapurikielistä johtuisi nimenomaan sen käytöstä salakielenä; monet muutkin Intian vähemmistökansat ovat käyttäneet salakieliä estääkseen ulkopuolisia ymmärtämästä itseään.
Kielitieteilijä Norman Zide kuvailee kielen viimeaikaista historiaa seuraavasti: "Nihali's borrowings are far more massive than in such textbook examples of heavy outside acquisition as Albanian." Tältä osin Zide sanoo, että nykyaikainen nihali näyttää olevan verrattavissa Länsi-Euroopassa puhuttuihin romanikielen murteisiin, joissa on myös huomattavasti lainasanoja ympäröivistä kielistä. Ziden mukaan tämä on seurausta nihalien vainoista, jotka alkoivat 1800-luvun alussa verilöylyllä, jonka yksi alueen hallitsijoista järjesti ilmeisesti kostona "ryöstelystä". Zide lisää, että nihalien yhteiskunta on "pitkään ollut monikielinen ja nihalia käytetään enemmän tai vähemmän salakielenä, jota ei yleensä paljasteta ulkopuolisille", ja että varhaiset tutkijat "torjuttiin tai johdettiin harhaan ilmeisesti tahallisesti".
Jotkut korkunkieliset kieltäytyvät tunnustamasta nihaleja erilliseksi yhteisöksi. Sen sijaan he väittävät, että kansa ja sen kieli on syntynyt korkujen yhteiskunnan sisäisestä häiriöstä.
Nihalit elävät samankaltaisesti kuin kaltot. Kalton kieltä kutsutaan usein myös nahaliksi, minkä vuoksi kielet sekoitetaan usein keskenään.
Äänteet
Vokaalit
| Vokaalit | |||
|---|---|---|---|
| Etuvokaalit | Takavokaalit | ||
| i | i: | u | u: |
| e | e: | o | o: |
| a | a: | ||
Vokaalien pituudella on merkitystä erottava tehtävä. Nasalisoituminen on harvinaista ja esiintyy yleensä lainatuissa sanoissa.
Konsonantit
| Labiaalit | Dentaalit/ Alveolaarit |
Retrofleksit | Palataalit | Velaarit | ||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Nasaalit | m | n | ɳ | ɲ | ||
| Klusiilit/ Affrikaatat |
soinniton | p | t | ʈ | tʃ | k |
| soinniton aspiroitu | pʰ | tʰ | ʈʰ | tʃʰ | kʰ | |
| soinnillinen | b | d | ɖ | dʒ | ɡ | |
| soinnillinen aspiroitu | bʱ | dʱ | ɖʱ | dʒʱ | ɡʱ | |
| Frikatiivit | s | ʂ | ʃ | h | ||
| Tremulantit | r | ɽ | ||||
| Approksimantit | ʋ | l | j | |||
Kielessä on 33 konsonanttia. Aspiroimattomat klusiilit ovat yleisempiä kuin aspiroidut.
Sanasto
Alla on muutamia nihalin omaperäisiä perussanoja, joita ei ole voitu osoittaa lainoiksi korkusta, hindistä, marathista tai dravidakielistä.
Ruumiinosia
| pää | pe(ː)ñ |
| hiukset | kuguso |
| silmä | jikit |
| korva | cigam |
| nenä | coːn |
| hammas | menge |
| suu | kaggo |
| käsi | bakko |
| olkapää | ṭ/tagli |
| maha | bhaːwri |
| suolisto | koṭor |
| napa | bumli |
| maksa | gadri |
| veri | corṭo |
| luu | paːkṭo |
| iho | ṭoːl |
Eläimiä ja kasveja
| lintu | poe; pyu |
| muna | kalen |
| käärme | koːgo |
| kala | caːn |
| täi | keːpe |
| hyttynen | kaːn |
| kärpänen | eḍ(u)go |
| puu | aːḍḍo |
Luonnonilmiöitä
| vesi | joppo |
| sade | maːnḍo |
| kivi | caːgo, caːrgo |
| suola | coːpo |
Aineellinen kulttuuri, sukulaiset
| tie / polku | ḍãːy, ḍa(ː)y |
| talo | aːwaːr |
| nimi | jumu, jyumu |
Verbejä
(Nihalissa moniin verbeihin on liitetty pääte -be.)
| syödä | ṭ/tyeː- |
| juoda | ḍelen- |
| purra | haru- |
| puhaltaa | bigi-, bhigi- |
| kuolla | betto-, beṭṭo- |
| tappaa | paḍa- |
| nauraa | haːgo- |
| itkeä | aːpa- |
| mennä | eːr-, eṛe |
| tulla | paːṭo, pya |
| antaa | beː- |
| nähdä | ara- |
| kuulla | cakni |
Pronomineja
Nihalin persoonapronomineja ovat:
| yksikkö | kaksikko | monikko | |
|---|---|---|---|
| 1. persoona | jo | tye:ko | ingi |
| 2. persoona | ne | na:ko | la |
| 3. persoona | eṭey | hiṭkel | eṭla < eṭey + la |
Nagaraja (2014: 139) huomauttaa, että nihalin interrogatiivipronominit eroavat selkeästi korkun vastaavista.
| Nihali | Korku | |
|---|---|---|
| 'mikä' | nan | co:(ch) |
| 'kuka' | nani | je |
| 'miksi' | naway, nawa:san | co:- ~ co:ch |
| 'milloin' | meran ~ miran | co:-la |
| 'missä' | mingay | ṭone ~ ṭongan 'missä' |
| 'kuinka paljon' | m(i)yan | co-ṭo |
| 'miten' | naw-ki | co-phar |
| 'kenen' | nan-in | je-konṭe 'kenen lapsi' |
| 'mikä (kirja)' | nu-san | (pustak) ṭone-bukko 'mikä (kirja)' |
Morfosyntaksi
Nihalin morfosyntaksi on huomattavasti yksinkertaisempi kuin korkussa ja muissa mundakielissä, eikä se muistuta mundakielten vastaavaa. Sanajärjestys on SOV.
Sukulaisuus muihin kieliin
Nihalia ei ole tähän mennessä onnistuttu yhdistämään mihinkään muuhun intialaiseen kieleen. Eräät tutkijat ovat ehdottaneet kielen sukulaisuutta nostraattisiin kieliin tai Nepalissa puhuttavaan isolaattikieli kusundaan ja Japanin ainuun. Kaikki teoriat vaikuttavat kuitenkin epäuskottavilta, ja nostraattisten kielten keskinäinenkin yhteys on erittäin epävarma. Todennäköisesti nihali on jäänne aiemmista, muinaisessa Intiassa puhutuista kielistä.[1]
Katso myös
- Nihalin sanaluettelo (Wiktionary, englanniksi)