Nigel Pearson

Omalla pelaajaurallaan puolustajana pelannut Pearson aloitti uransa alasarjaseura Heanor Townissa. Marraskuussa 1981 hän siirtyi kakkosdivisioonan Shrewsbury Towniin[1].

Pearson pelasi Shrewsburyssä vuoteen 1987 saakka ennen siirtymistään Sheffield Wednesdayhin, missä hän nousi sittemmin joukkueen kapteeniksi ja pääsi juhlimaan liigacupin voittoa loppuottelun parhaana pelaajana kaudella 1990/91. Saman kauden päätteeksi hän johdatti seuran sarjanousuun ykkösdivisioonaan. Kaudella 1992/93 Pearson auttoi Sheffieldin sekä liigacupin että FA Cupin loppuotteluihin, mutta loukkaantui liigacupin välierässä ja joutui jättämään kummatkin loppuottelut väliin. Hän pelasi Wednesdayssa yli 200 ottelua.

Vuonna 1994 Pearson siirtyi 750 tuhannella punalla Middlesbrough'oon, missä hän pelasi pitkän aikaa kapteenina ja juhli kahteen otteeseen sarjanousua. Pearson lopetti uransa vuonna 1998.

Lopetettuaan oman pelaajauransa Pearson aloitti joulukuussa 1998 Carlisle Unitedin managerina ja onnistui tehtävässään välttää joukkueen putoaminen konferenssiin[2]. Hän lähti seurasta kauden päätteeksi. 1999 Pearson nimettiin Stoke Cityn valmentajaksi. Pian seura siirtyi kuitenkin islantilaisomistukseen ja Pearson sai toimia Guðjón Þórðarsonin kakkosvalmentajana kunnes sai potkut kesäkuussa 2001[3].

Marraskuussa 2004 Pearson aloitti West Bromwichissa Bryan Robsonin apuvalmentajana[4] ja nousi väliaikaiseksi päävalmentajaksi Robsonin lähdettyä syyskuussa 2006[5]. Pian tilalle palkattiin kuitenkin uusi manageri Tony Mowbray ja Pearson päätti lähteä seurasta[6].

Syksyllä 2006 Pearson siirtyi Newcastle Unitediin apuvalmentajaksi. Newcastlen työnsä ohessa hän aloitti helmikuussa 2007 Stuart Pearcen apuvalmentajana Englannin alle 21-vuotiaitten maajoukkueessa ja toimi tehtävässään kesän EM-kisojen loppuun saakka. Toukokuussa 2007 Newcastlen manageri Glenn Roeder lähti seurasta ja Pearson nousi väliaikaisratkaisuksi ennen Sam Allardycen tuloa uudeksi päävalmentajaksi. Alladrycen lähdettyä tammikuussa 2008 Pearson pääsi jälleen hetkisen ajaksi päävastuuseen. Hänen alaisuudessaan joukkue hävisi Manchester Unitedille vieraissa 6–0. Helmikuussa Kevin Keeganin tultua manageriksi Pearson lähti seurasta ja siirtyi Southamptonin peräsimeen. Joukkue oli putoamisen partaalla, mutta onnistui hiuksenhienosti säilymään mestaruussarjassa voitettuaan kauden päätösottelun. Toukokuussa Pearson sai lähteä kun hollantilainen Jan Poortvliet nimettiin uudeksi manageriksi. [7]

Kesäkuussa 2008 Pearson siirtyi Englannin Ykkösliigaan pudonneen Leicester Cityn päävalmentajaksi. [8] Hänen johdollaan Leicester voitti kauden päätteeksi ykkösliigan palasi takaisin Englannin Mestaruussarjaan. Kesäkuussa 2010 Pearson siirtyi Valioliigasta Mestaruussarjaan pudonneen Hull Cityn päävalmentajaksi. [9] Pearsonin debyyttikausi Hullissa ei sujunut täysin odotusten mukaan ja seura jäi Mestaruussarjassa vasta sijalle 11. Kauden 2011/12 Hull aloitti hyvin, mutta Pearson jätti seuran jo marraskuun puolivälissä palaten Leicester Cityn peräsimeen. [10] Pearsonin johdolla Leicester pelasi Mestaruussarjan ylemmässä keskikastissa, mutta sijoitukset 9:s ja 6:s eivät riittäneet nostamaan joukkuetta Valioliigaan. Kaudella 2013/14 tahti parani ja Leicesterin hyvä kausi johti Valioliiganousun varmistumiseen huhtikuun alussa 2014. Edellisestä Valioliigakaudesta oli kulunut 10 vuotta. [11]

Pearsonin ja Leicesterin kautta valioliigassa varjostivat Pearsonin ja seurajohdon väliset erimielisyydet, ja helmikuussa 2015 hänen huhuttiin jo saavan potkut. Lopulta Pearson valmensi seuraa kauden loppuun saakka ja loppukauden huikea seitsemän ottelun tappioton putki takasi lopulta joukkueen pysymisen pääsarjatasolla kauden 2014/15 jälkeen. Leicesterin thaimaalaisomistajat antoivat Pearsonille potkut kesäkuun lopussa 2015. [12]

Toukokuun lopulla 2016 Pearson allekirjoitti kolmivuotisen sopimuksen Mestaruussarjassa pelanneen Derby Countyn kanssa.[13] Pearsonin aika Derbyssä oli värikäs, muttei kovin menestyksekäs. Joukkue pelasi hänen johdollaan heikosti ja vajosi alkukauden aikana Mestaruussarjan häntäpäähän. Syyskuun lopulla seura hyllytti Pearsonin valmennustehtävistä tämän otettua yhteen seuran puheenjohtajan kanssa.[14] Lokakuun alussa hän sai potkut tehtävistään.[15]

Syyskuussa 2017 Pearson siirtyi belgialaisen OH Leuvenin päävalmentajaksi.[16] Pearsonin johdolla Leuven ei onnistunut nousemaan Belgian pääsarjaan. Hän sai potkut seurasta helmikuussa 2019.[17]

Joulukuussa 2019 Pearson nimitettiin Valioliigassa pelaavan Watfordin päävalmentajaksi potkut saaneen Quique Sanchez Floresin tilalle.[18] Heinäkuussa 2020 Watford antoi potkut Pearsonille.[19] Pearsonin johdolla Watford nousi taistelemaan sarjapaikastaan ja oli kolme pistettä putoamisviivsan yläpuolella, kun seurajohto erotti hänet yllättäen heinäkuussa 2020 vain kaksi kierrosta ennen Valioliigan päättymistä.[20] Watford hävisi kaksi viimeistä otteluaan Pearsonin potkujen jälkeen ja putosi Valioliigasta.

Helmikuussa 2021 Pearsonista tuli Mestaruussarjan Bristol Cityn päävalmentaja kauden loppuun ulottuvalla sopimuksella.[21]

• Englannin Ykkösliiga: 2009

• Valmentajatilastoja Soccerbase-sivustolla (Arkistoitu – Internet Archive)