Nick Palmieri

OHL-seura Erie Otters varasi Palmierin CHL:n varaustilaisuudessa toisella kierroksella 30. pelaajana vuonna 2005.[2] Seuraavaksi kaudeksi 2005-2006 hän siirtyi pelaamaan Ottersiin. Tulokaskaudellaan hän pelasi 68 ottelua, joiden aikana teki 13 maalia ja yhteensä 23 tehopistettä.[1] Toisella kaudellaan hän pelasi 56 ottelua ja teki niissä 24 maalia sekä 21 syöttöpistettä.[1] Hän oli joukkueen paras maalintekijä ja kolmanneksi paras pistemies.[3][4] Lisäksi hänet valittiin kauden päätteeksi pelaamaan CHL:n lupaavien tulokkaiden otteluun.[5]

New Jersey Devils varasi hänet kesällä 2007 NHL:n varaustilaisuudessa kolmannella kierroksella 79. pelaajana.[6] Palmieri jatkoi vielä varaamisensa jälkeen Ottersissa. Hän pelasi 50 peliä ja oli Justin Hodgmanin jälkeen joukkueen toiseksi paras maalintekijä 28 osumallaan.[7] Hän teki yhteensä 46 tehopistettä.[1] Ottersin kauden päätyttyä runkosarjaan, Palmieri pääsi debytoimaan ammattilaistasolla pelatessaan loppukauden aikana Devilsin AHL-farmiseura Lowell Devilsissä yhdeksän ottelua. Niiden aikana hän teki yhden maalin.[1]

Kaudeksi 2008-2009 Palmieri palasi Erie Ottersiin, jossa hän pelasi 18 ottelua, jonka jälkeen hänet kaupattiin Belleville Bullsiin, jossa pelasi 43 ottelua. Yhteensä hän pelasi runkosarjassa molempien joukkueiden riveissä 61 ottelua, joissa teki 27 maalia ja 14 syöttöpistettä eli yhteensä 41 tehopistettä.[1] Bulls sijoittui runkosarjan päätteeksi oman konferenssinsa ensimmäiseksi ja eteni pudotuspeleihin. Niissä joukkue pääsi konferenssifinaaleihin asti.[8] Palmieri pelasi 17 ottelua ja teki niissä yhtä monta tehopistettä.[1] Hän oli 14 osumallaan joukkueensa paras maalintekijä sekä liigan jaetulla toisella sijalla Taylor Hallin jälkeen.[9][10]

Seuraavalla kaudella 2009-2010 Palmieri siirtyi kokonaan ammattilaistasolle. NHL:ssä hän pääsi pelaamaan kuusi ottelua, mutta hän vietti kuitenkin suurimman osan kaudesta AHL:n puolella Lowell Devilsissä, jossa pelasi 69 ottelua. Niissä hän teki 21 maalia ja yhteensä 36 tehopistettä. Lisäksi hän pääsi Lowellissa pelaamaan viidessä pudotuspeliottelussa, joissa hän teki yhden maalin sekä kolme syöttöpistettä.[1]

Kaudella 2010-2011 Palmieri pääsi pelaamaan 43 ottelun verran NHL:ää. Hän teki pelaamissaan otteluissa yhdeksän maalia sekä kahdeksan syöttöpistettä.[1] Ensimmäisen pisteensä hän teki syöttöpisteen muodossa 20. tammikuuta ottelussa Florida Panthersia vastaan.[11][12] Ensimmäisen maalin hän iski 9. tammikuuta 2011 tyhjään maaliin.

Palmieri ehti pelata Devilsin NHL-kokoonpanossa 29 ottelua sekä AHL:n puolella 25 ottelua ennen kuin hänet kaupattiin helmikuussa 2012 Minnesota Wildiin yhdessä Kurtis Fosterin ja Stéphane Veilleuxin kanssa vaihdossa Marek Židlickýyn.[1][13][14] Minnesotassa Palmieri pelasi loppukauden aikana yhdeksän ottelua ilman pisteitä. Farmiseura Houston Aerosissa hän pelasi 13 ottelua ja teki niissä kuusi tehopistettä.[1]

Kaudella 2012-2013 Palmieri ei enää päässyt pelaamassa NHL:ssä. Hän aloitti kauden Aerosissa, jossa pelasi 40 ottelua tehden kymmenen maalia ja yhteensä 21 tehopistettä.[1] Minnesota kauppasi Palmierin helmikuussa 2013 yhdessä Darroll Powen kanssa New York Rangersiin, joka antoi vaihdossa Mike Ruppin.[15] Myös Rangers laittoi Palmierin farmiin ja hän edusti loppukauden ajan Connecticut Whalea. Hän pelasi joukkueessa 30 ottelua ja teki niissä yhdeksän tehopistettä.[1]

Elokuussa 2013 Palmieri siirtyi Saksan korkeimmalla sarjatasolla DELissä pelaavan EHC Müncheniin.[16] Hän pelasi Münchenissä kauden aikana 47 ottelua. Hän teki 13 maalia ja yhteensä 32 pistettä.[1]

Kaudeksi 2014-2015 Palmieri siirtyi toiseen DEL-joukkueeseen, kun teki sopimuksen Schwenninger Wild Wingsin kanssa.[17] Wild Wingsiä hän edusti 35 ottelussa, joissa teki seitsemän maalia sekä kolme syöttöpistettä. Lisäksi hän keräsi 88 rangaistusminuuttia.[1]

Kahden Saksassa pelatun kauden jälkeen Palmieri siirtyi Itävallan pääsarjaan EBELiin edustamaan HC Bolzanoa, jonka kanssa teki koeaika -sopimuksen.[18] Sopimusta jatkettiin myöhemmin.