Nguyễn Thị Định

Muistotemppeli Ho Tši Minhin kaupungissa.

Rintakuva.

Nguyễn Thị Định syntyi vuonna 1920 Ranskan Indokiinassa nykyisen Vietnamin eteläosassa Bến Tren maakunnassa. Hänen perheensä oli hyvin köyhä ja Định oli yksi kymmenestä perheen lapsesta. Nguyễnin vanhempi veli alkoi toimia Ranskan vastaisissa vallankumouksellisissa piireissä 1930-luvun alkupuolella ja tämän innoittamana myös Nguyễn liittyi toimintaan vain 16-vuotiaana. Vuonna 1938 hän meni naimisiin Indokiinan kommunistisen puolueen Bến Treen keskuskomitean jäsenen kanssa. Parin ensimmäinen lapsi syntyi vuonna 1939. Vielä samana vuonna Địnhin aviomies pidätettiin ja karkotettiin. Myös Định itse pidätettiin seuraavan vuoden puolella ja hänet karkotettiin Bà Rán alueelle.[1]

Định vapautettiin vuonna 1943 sydänoireiden takia. Vuonna 1944 hän liittyi Việt Minh-liikkeeseen ja hänen aviomiehensä kuoli vankilassa myöhemmin samana vuonna. Seuraavana vuonna Định oli mukana Bến Tressä syttyneessä kapinassa ja tuli valituksi paikalliseen naistenliittoon. Sen jäsenenä hänet lähetettiin muiden etelästä tulleiden vallankumouksellisten mukana Vietnamin pohjoisosaan tapaamaan Ho Tši Minhia. Ho Tši Minh valmisteli sotaa ranskalaisia vastaan ja toimintaan varauduttiin myös etelässä. Định sai velvollisuudekseen ensimmäisen suuremman aselähetyksen ja taloudellisen tuen saapumisen Vietnamin eteläosiin marraskuussa 1946. Hän meni myös uusiin naimisiin. Kun Vietnam jakautui Etelä- ja Pohjois-Vietnamiin Geneven konferenssissa 1954 Định päätti jäädä etelään. Địnhin poika hänen ensimmäsiestä avioliitostaan muutti samassa yhteydessä pohjoiseen.[1]

Etelä-Vietnamissa Định koordinoi toimintaa vielä jäljellä olevien Việt Minhin kadeerien kanssa. Vuoden 1960 alussa hänet valittiin Bến Tren maakunnan puoluekomiteaan ja valmisteli niin sanottua Đồng Khởi-kapinaa. Đồng Khởi oli kommunsitien käynnistämä kapina Etelä-Vietnamin maaseudulla loppuvuodesta 1959 alkuvuoteen 1960. Định tuli tässä yhteydessä tunnetuksi niin sanotun "pitkätukkaisen armeijan" (Đội quân tóc dài) perustajana. Nimä käytettiin etelässä toimineista vallankumouksellisista naiskadeereista, jotka järjestivät esimerkiksi mielenosoituksia ja pyrlkivät suostuttelemaan Vietnamin tasavallan eli Etelä-Vietnamin sotilaita karkaamaan riveistä. Định oli myös mukana perustamassa Etelä-Vietnamin kansallinen vapautusrintamaa, eli sittemmin usein Vietkong-nimellä tunnettua järjestöä. Địnhistä tuli Vietkongin asevoimien varakomentaja ja kenraali. Hän johti myös järjestöön kuulunutta naistenliittoa, sekä oli vuonna 1962 perustetun Etelä-Vietnamin vallankumouksellisen puolueen keskuskomitean jäsen.[1]

Định toimi komentotehtävissä Vietnamin sodan loppuun sakka vuonna 1975. Hhän alkoi edelleen toimie Vietnamin kommunistisen puolueen keskuskomiteassa. Hänen vaikutuksensa keskuskomiteassa jäi kuitenkin vähäisemmäksi. Aktiivisempi hän oli naistenliiton toiminnassa. Định oli Vietnamin sosialistisen tasavallan naistenliiton varapuheenjohtaja ja vuodesta 1982 myös varsinainen puheenjohtaja.[1] Vuonna 1987 Định nimitettiin yhdeksi Vietnamin valtionneuvoston kuudesta jäsenestä. Sen jäsenenä hän oli myös yksi kuudesta Vietnamin varapresidentistä.[2] Vuonna 1991 hänestä tuli valtionneuvoston varapuheenjohtaja. Định kuoli Hồ Chí Minhin kaupungissa eli entisessä Saigonissa 26. elokuuta 1992.[1]