Nevedrjanka

Joka alkaa Nevedrojärvestä Pustoškan piirissä. Joen luusua sijaitsee järven koillispäässä ja se lähtee virtaamaan ensin koilliseen päin, jossa se virtaa matalan ja ruohottuneen Palejevon läpi. Timonovon kylässä se kääntyy luoteeseen ja kuuden kilometrin päässä sijaitsevassa Pyžovossa se kääntyy kaakkoon. Joki tekee laajan kaarroksen matkallaan kahdeksan kilometrin päässä sijaitsevaan Pavlovoon, jossa joki laskee Sutokskojen järveen Sebežin piirissä. Samassa yhteydessä jokeen yhtyy pieni sivujoki Froljanka, joka tulee siihen idästä päin. Sutokskojen pohjoispuolella sijaitsee yhtä suuri Mogilno ja järvien välinen lyhyt joki on osa Nevedrjankaa. Tähän väliuomaan yhtyy lyhyt Svibljankan sivujoki, joka alkaa Sviblosta. Joki jatkaa Mogilnon pohjoispäästä luoteeseen päin alittaen ensin Idritsiin menevän rautatien ja sitten maantien M-9 (E-22), ja saapuu tämän jälkeen Rubžnikiin. Ennen Rubžnikia jokeen yhtyy kolmas lyhyt sivujoki Ševjanka, joka alkaa järvestä Ševino. Joki yhtyy pian lähellä sijaitsevaan Velikajaan noin viisi kilometriä Idritsista koilliseen.[2][3][lower-alpha 1]

Nevedrjanka sijaitsee Narvanjoen vesistöalueessa Velikajan valuma-alueella. Velikaja laskee Peipsijärveen, mistä Narvanjoki jatkaa pohjoiseen päin ja laskee lopuksi Itämerellä Suomenlahteen. Nevedrjankan valuma-alue sijaitsee Pihkovan alueella Pustoškan- ja Sebežin piireissä. Joen valuma-alueen pinta-ala on 564 neliökilometriä, josta lähdejärvelle Nevedrolle luetaan siitä 114 neliökilometriä. Nevedrjankan suurimpia sivujokia tai -ojia on esitelty alla taulukossa.[1][lower-alpha 1][2]

Lähteet: 1 = [1], 2 = [4]

Nevedrjankan valuma-alueella on paljon järviä. Järvistä Mogilno, Palejevo ja Sutokskoje sijaitsevat joenuomassa, mutta loput löytyvät joen lähialueelta. Sellaisia järviä ovat esimerkiksi Vološno, Žolobno, Odrino, Orleja ja Ševino. Nevedrjankan sivujoen Svibljankan valuma-alueella sijaitsevat esimerkiksi Orehovno, Ostrovno, Pnjovno ja Pustoje Mogilno, sekä Sviblo, joka on sen lähdejärvi. Sivujoen Froljankan valuma-alueella sijaitsevat esimerkiksi Berezno, Žadro ja Ostrovito.[1][2][lower-alpha 1]

Valtiollisen vesistörekisterin mukaan joki ja sen valuma-alue kuuluu Itämeren valuma-alueen piiriin (ven. Балтийский бассейновый округ). Joen vesistörekisterin numero on 01030000112102000027772 [1]. Venäjän puoleisten vesistöjen hallintorakenteesta ei ole tässä tietoa, mutta alue sisältyy kuitenkin Pihkovan alueeseen.[2]