Neuvostotasavalta

Neuvostotasavalta, pidemmin sosialistinen neuvostotasavalta (lyhenne SNT[1]) oli muodollisesti suvereeni osa laajempaa kokonaisuutta Sosialististen neuvostotasavaltojen liittoa, lyhennettynä Neuvostoliittoa. Liittovaltion hajotessa 1991 neuvostotasavaltoja oli käytännössä 15, joista jokaisessa oli oma kommunistinen puolueensa lukuun ottamatta Venäjän sosialistista federatiivista neuvostotasavaltaa (SFNT) aina vuoteen 1990.

Neuvostoliiton perustuslain mukaan neuvostotasavalloilla oli oikeus erota Neuvostoliitosta. Käytännössä tämä oli mahdotontaselvennä, mutta neuvostovallan heikennyttyä ja ennen kaikkea konservatiivisten kommunistien vallankaappauksen epäonnistuttua 1991 SNT:t pääsivät itsenäistymään Neuvostoliitosta, jonka purkanut sopimus 11 SNT:n välillä synnytti alueellisen järjestön, Itsenäisten valtioiden yhteisön.

Nimi
Neuvostotasavaltojen kartta

Monissa kielissä koko nimen sanajärjestys on toisin kuin suomessa, kuten englannissa Soviet socialist republic (SSR), venäjässä советская социалистическая республика (ССР), sovetskaja sotsialistitšeskaja respublika (SSR) ja virossa nõukogude sotsialistlik vabariik (NSV) eli ”neuvostojen sosialistinen tasavalta”.

Sosialistinen
neuvosto-
tasavalta		 Osaksi Neuvostoliittoa
 Asukasluku (1989) Asukasluku /
Neuvostoliiton asukasluku (%)		 Pinta-ala (km²) (1991) Pinta-ala /
Neuvostoliiton pinta-ala (%)		 Asukastiheys / km² Pääkaupunki
 Itsenäinen valtio
 Karttanumero
 Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta 1922 147 386 000 51,40 17 075 200 76,62 8,6 Moskova  Venäjä 1
 Ukrainan SNT 1922 51 706 746 18,03 603 700 2,71 85,6 Kiova  Ukraina 2
 Uzbekistanin SNT 1924 19 906 000 6,94 447 400 2,01 44,5 Taškent  Uzbekistan 4
 Kazakstanin SNT 1936 16 711 900 5,83 2 727 300 12,24 6,1 Almaty  Kazakstan 5
 Valko-Venäjän SNT 1922 10 151 806 3,54 207 600 0,93 48,9 Minsk  Valko-Venäjä 3
 Azerbaidžanin SNT 1936 7 037 900 2,45 86 600 0,39 81,3 Baku  Azerbaidžan 7
 Georgian SNT 1936 5 400 841 1,88 69 700 0,31 77,5 Tbilisi  Georgia 6
 Tadžikistanin SNT 1929 5 112 000 1,78 143 100 0,64 35,7 Dušanbe  Tadžikistan 12
 Moldovan SNT 1940 4 337 600 1,51 33 843 0,15 128,2 Chișinău  Moldova 9
 Kirgisian SNT 1936 4 257 800 1,48 198 500 0,89 21,4 Frunze  Kirgisia 11
 Liettuan SNT 1940, 1944 * 3 689 779 1,29 65 200 0,29 56,6 Vilna  Liettua 8
 Turkmenistanin SNT 1924 3 522 700 1,23 488 100 2,19 7,2 Ašgabat  Turkmenistan 14
 Armenian SNT 1936 3 287 700 1,15 29 800 0,13 110,3 Jerevan  Armenia 13
 Latvian SNT 1940, 1944 * 2 666 567 0,93 64 589 0,29 41,3 Riika  Latvia 10
 Viron SNT 1940, 1944 * 1 565 662 0,55 45 226 0,20 34,6 Tallinna  Viro 15

Muut Neuvostoliiton neuvostotasavallat
Sosialistinen neuvostotasavalta Olemassaoloaika Pinta-ala (km²)
 Pääkaupunki
 Liitettiin Kartta Tietoa
Abhasian SNT 1921–1931 8 600 km² Suhumi  Georgian SNT Abhasian SNT liitettiin pian perustamisensa jälkeen 1921 sopimustasavaltana Georgian SNT:aan ja edelleen Transkaukasian SNT:aan, muutettiin autonomiseksi SNT:ksi 1931
Transkaukasian sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta 1922–1936 186 100 km² Tbilisi  Armenian SNT
 Georgian SNT


 Azerbaidžanin SNT

 Transkaukasian SNT muodostettiin 1922 Armenian, Azerbaidžanin ja Georgian SNT:ista, jaettiin takaisin kolmeksi SNT:ksi 1936
Horezmin SNT 1923–1925 62 200 km² Hiva  Uzbekistanin SNT


 Turkmenistanin SNT

 Horezmin SNT jaettiin Turkmenistanin ja Uzbekistanin SNT:ien kesken
Buharan SNT 1924–1925 182 193 km² Buhara  Uzbekistanin SNT


 Turkmenistanin SNT

 Buharan SNT jaettiin Turkmenistanin ja Uzbekistanin SNT:ien kesken
Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta 1940–1956 172 400 km² Petroskoi  Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta Karjalais-suomalainen SNT palautettiin Venäjän SFNT:aan kuuluvaksi Karjalan autonomiseksi SNT:ksi

Sosialistisen Bulgarian kommunistijohtaja Todor Živkov ehdotti 1960-luvun alussa maansa liittämistä osaksi Neuvostoliittoa sosialistisena neuvostotasavaltana, mutta ehdotus hylättiin.
[2][3][4]

Katso myös

Lähteet
  1. Lyhenneluettelo 20.12.2013. Kotimaisten kielten keskus. Arkistoitu 12.10.2013. Viitattu 21.2.2014.
  2. Elster, Jon (1996). The roundtable talks and the breakdown of communism. University of Chicago Press, 179. ISBN 0226206289.
  3. Held, Joseph (1994). Dictionary of East European history since 1945. Greenwood Press, 84. ISBN 0313265194.
  4. Gökay, Bülent (2001). Eastern Europe since 1970. Longman, 19. ISBN 0582328586.

    Aiheesta muualla
    Neuvostotasavallat
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.