Neuvostoliitto yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailuissa
Neuvostoliitto osallistui yleisurheilun ulkoratojen täyden ohjelman Euroopan-mestaruuskilpailuihin vuosina 1946–1990 ja on edelleen kisojen kaikkien aikojen menestynein maa. Yksittäisissä kisoissa se oli viisi kertaa mitalitilastossa ensimmäinen, viisi kertaa toinen ja kolmesti kolmas. Neuvostoliiton hajoamisen seurauksena syntyneistä maista Venäjä on ollut EM-kisojen menestyksekkäin maa vuosina 1994–2006.
| Sija |  |  |  | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| 1. | 120 | 110 | 101 | 331 |
Neuvostoliiton EM-mitalit kisoittain
Neuvostoliitto saavutti vähintään kuusi kultamitalia kaikissa EM-kilpailuissa, joihin se osallistui. Kahden ensimmäisen vuosikymmenen aikana menestystä maalle saavuttivat erityisesti naiset. Vuonna 1946 neuvostoliittolaiset voittivat viisi kultamitalia naisten ohjelmassa olleissa yhdeksässä lajissa ja vuonna 1954 peräti kahdeksan kultaa 11 lajissa. Vielä vuosien 1958 ja 1962 kisoissa neuvostoliittolaiset voittivat puolet naisten lajeissa jaetuista 12 kultamitalista mutta Itä-Saksan naisurheilun voimistuminen muutti voimasuhteita. Neuvostoliitto pysyi jatkossa EM-kilpailujen kärkimaana enemmän miesurheilijoidensa ansiosta: vuosina 1969 ja 1971 Neuvostoliiton miehet voittivat seitsemän, vuonna 1974 kuusi ja vuonna 1986 jälleen seitsemän kultamitalia miesten lajien kokonaismäärän ollessa 24.
Yksittäisten kisojen mitalitilastoissa Neuvostoliiton edellä oli Oslon kisoissa 1946 vain Ruotsi ja Brysselissä 1950 ainoastaan Iso-Britannia. Vuodesta 1966 alkaen mitalitilaston kärkimaana oli Itä-Saksa, jonka edelle Neuvostoliitto pääsi ainoastaan Prahassa 1978 ja Stuttgartissa 1986. Budapestissa 1966 Puola, Ateenassa 1982 Länsi-Saksa sekä Splitissä 1990 Iso-Britannia jätti Neuvostoliiton mitalitilastossa kolmannelle sijalle.
| Kisapaikka ja -vuosi | Kulta | Hopea | Pronssi | Yhteensä | Sijoitus mitalitilastossa |
|---|---|---|---|---|---|
| 1946 Oslo | 6 | 7 | 4 | 17 | 2. |
| 1950 Bryssel | 6 | 5 | 6 | 17 | 2. |
| 1954 Bern | 16 | 11 | 8 | 35 | 1. |
| 1958 Tukholma | 11 | 15 | 9 | 35 | 1. |
| 1962 Belgrad | 13 | 6 | 10 | 29 | 1. |
| 1966 Budapest | 6 | 7 | 7 | 20 | 3. |
| 1969 Ateena | 9 | 7 | 8 | 24 | 2. |
| 1971 Helsinki | 9 | 3 | 8 | 20 | 2. |
| 1974 Rooma | 9 | 3 | 5 | 17 | 2. |
| 1978 Praha | 12 | 12 | 10 | 34 | 1. |
| 1982 Ateena | 6 | 12 | 8 | 26 | 3. |
| 1986 Stuttgart | 11 | 13 | 12 | 36 | 1. |
| 1990 Split | 6 | 9 | 6 | 21 | 3. |
| Yhteensä | 120 | 110 | 101 | 331 | 1. |
Neuvostoliiton menestyneimmät EM-kisaurheilijat
Neuvostoliiton menestynein EM-kisaurheilija on pikajuoksija Valeri Borzov, joka vuosina 1969–1974 voitti neljä henkilökohtaista kultamitalia ja saavutti kerran viestijuoksussa hopeaa. Maan ensimmäinen neljään kultamitaliin yltänyt urheilija oli pikajuoksija Maria Itkina, joka saavutti vuosina 1954–1962 kultamitaliensa lisäksi yhden pronssin. Yhdessä lajissa neljä peräkkäistä mestaruutta ovat saavuttaneet keihäänheittäjä Jānis Lūsis ja kuulantyöntäjä Nadežda Tšižova. Viisissä peräkkäisissä EM-kisoissa saman lajin mitalin on saavuttanut pituushyppääjä Igor Ter-Ovanesjan, jonka mitaleista kolme on kultaa. Kaikkiaan eniten mitaleja on pikajuoksija Jevgenia Setšenovalla, jonka kuuden mitalin kokoelmassa on kaksi kutakin väriä.
| Urheilija | Kulta | Hopea | Pronssi | Yhteensä | Vuodet | Lajit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Valeri Borzov | 4 | 1 | 0 | 5 | 1969–1974 | 100 metriä, 200 metriä, 4 × 100 metriä |
| Maria Itkina | 4 | 0 | 1 | 5 | 1954–1962 | 200 metriä, 400 metriä, 4 × 100 metriä |
| Jānis Lūsis | 4 | 0 | 0 | 4 | 1962–1971 | keihäänheitto |
| Nadežda Tšižova | 4 | 0 | 0 | 4 | 1966–1974 | kuulantyöntö |
| Igor Ter-Ovanesjan | 3 | 2 | 0 | 5 | 1958–1971 | pituushyppy |
| Tamara Press | 3 | 0 | 1 | 4 | 1958–1962 | kuulantyöntö, kiekonheitto |
| Galina Bystrova | 3 | 0 | 0 | 3 | 1958–1962 | 80 metrin aidat, viisiottelu |
| Vasili Kuznetsov | 3 | 0 | 0 | 3 | 1954–1962 | kymmenottelu |
| Juri Sedyh | 3 | 0 | 0 | 3 | 1978–1986 | moukarinheitto |
| Jevgenia Setšenova | 2 | 2 | 2 | 6 | 1946–1950 | 100 metriä, 200 metriä, 4 × 100 metriä |
| Viktor Sanejev | 2 | 2 | 0 | 4 | 1969–1978 | kolmiloikka |
| Vera Krepkina | 2 | 1 | 0 | 3 | 1954–1958 | 100 metriä, 4 × 100 metriä |
| Irina Turova | 2 | 1 | 0 | 3 | 1954 | 100 metriä, 200 metriä, 4 × 100 metriä |
| Nina Dumbadze | 2 | 0 | 0 | 2 | 1946–1950 | kiekonheitto |
| Nikolai Karakulov | 2 | 0 | 0 | 2 | 1946–1950 | 200 metriä, 4 × 100 metriä |
| Ljudmila Kondratjeva | 2 | 0 | 0 | 2 | 1978 | 200 metriä, 4 × 100 metriä |
| Faina Melnik | 2 | 0 | 0 | 2 | 1971–1974 | kiekonheitto |
| Leonid Štšerbakov | 2 | 0 | 0 | 2 | 1950–1954 | kolmiloikka |
| Svetlana Ulmasova | 2 | 0 | 0 | 2 | 1978–1982 | 3 000 metriä |
Lähteet
- Siukonen, Markku & Ahola, Matti: Suuri EM-kirja. Sporttikustannus Oy, 1990. ISBN 951-8920-11-7.