Neuvostoliiton kirjailijaliitto

Neuvostoliiton kirjailijaliitto (ven. Союз писателей СССР, Sojuz pisatelei SSSR) oli Neuvostoliiton kirjailijoiden virallinen ammattiliitto ja kattojärjestö vuodesta 1932. Siihen kuulumattoman kirjoittajan oli lähes mahdotonta saada teoksiaan julkaistuksi.

Kirjailijaliitto perustettiin keskuskomitean päätöksellä 23. huhtikuuta 1932. Ajankohta sijoittui Leninin kuoleman jälkeiseen valtakamppailuun, jolloin Stalin ei ainakaan vielä ollut noussut ehdottomaksi valtion ja puolueen johtajaksi.[1] Kirjailijaliittoa edeltäneet kirjailijoiden järjestöt, kuten intomielisesti neuvostojärjestelmää kannattanut Venäjän proletaarikirjailijoiden liitto RAPP lakkautettiin ja yhdistettiin järjestöön.

Ensimmäinen neuvostokirjailijoiden kongressi järjestettiin elokuussa 1934, viisi vuotta Kominternin "kolmatta vaihetta". Kulttuuripolitiikkaa leimasi tuolloin jyrkän antifasistinen linja, jonka ympärille koottiin kaikkien maiden johtavat kirjailija ja intellektuellit. Läheinen Stalinin liittolainen Andrei Ždanov oli kulttuuripolitiikan johtava ajaja. Kongressissa otettiin käyttöön sosialistinen realismi. Se mukaan taiteen piti kuvata kamppailua sosialismia kohti parempaan elämään. Jäsenyys oli avoin kaikille sosialismia rakentamaan pyrkiville kirjailijoille ja kääntäjille puolueen jäsenyydestä riippumatta. Puhdistusten alkaessa vuosista 1934–1935 eteenpäin julkaisu ilman jäsenyyttä muuttui lähes mahdottomaksi.

Ensimmäisessä kongressissa kirjailijaliiton puheenjohtajaksi valittiin itseoikeutetusti Maksim Gorki. Presidiumiin valittiin lisäksi Konstantin Fedin, Vsevolod Ivanov, Leonid Leonov, Mihail Šolohov, Fjodor Panfjorov, Aleksandr Serafimovitš, Aleksei Tolstoi, Aleksandr Fadejev ja Demjan Bednyi. Yhtä ensimmäisistä sessioista johtanut Boris Pasternak valittiin lautakuntaan Mihail Zoštšenkon, Boris Pilnjakin, Mihail Prišvinin ja Ilja Ehrenburgin ohella. Isaak Babel ja Juri Oleša olivat valvontalautakunnassa.

Sääntöjen mukaan kolmen vuoden välein piti järjestää kongressi puheenjohtajiston valitsemiseksi, mutta seuraava järjestettiin vasta 1954. Kirjailijaliitto järjesti seuraavat kongressinsa syyskuun 1934 jälkeen joulukuussa 1954, 1959, 1967, 1971, 1976, 1981 ja 1986.

Kirjailijaliitto julkaisi lehteä Literaturnaja gazeta. Mikäli kirjailijat poikkesivat sosialistisesta realismista, heitä arvosteltiin lehdessä. Vakavien rikkomusten vuoksi saattoi tulla erotetuksi kirjailijaliitosta, minkä jälkeen virallinen julkaisutoiminta oli mahdotonta. Erotettujen joukossa on Nobel-kirjailija Boris Pasternak.