Neuvosto-Suomi
Neuvosto-Suomi tai Suomen kansantasavalta olivat Neuvostoliiton suunnitelmia Suomen hallitsemiseksi voitetun toisen maailmansodan jälkeen. Mahdollisuuksia oli kaksi: joko liittää Suomi osaksi Neuvostoliittoa omaksi neuvostotasavallaksi tai hallita Suomea Itä-Saksan tapaan satelliittivaltiona. Neuvostoliiton suunnitelmat muuttuivat moneen kertaan sodan edetessä.
Jos Neuvostoliitto olisi onnistunut valtaamaan Suomen, niin siitä syntyneen Neuvosto-Suomen hallitukseksi olisi tullut Neuvostoliiton talvisodan aikana perustama Terijoen hallituksena tunnettu Suomen kansanhallitus, jonka johdossa oli Otto Wille Kuusinen. Neuvostoliitto myös solmi 2. joulukuuta 1939 kansanhallituksen kanssa avunantosopimuksen.[1]
Talvisodan jälkeen 31. maaliskuuta 1940 Neuvostoliitto muodosti Karjalais-suomalaisen sosialistisen neuvostotasavallan yhdistämällä valtaosan Suomen Moskovan rauhassa luovuttamista alueista ja Karjalan autonomisen sosialistisen neuvostotasavallan. Sen avulla olisi voitu liittää luontevasti koko Suomi tai osa Suomen alueista Neuvostoliittoon.[2]
Neuvostoliitto perusti myös Suomen kansanarmeija -armeijakunnan, jonka tarkoituksena oli syrjäyttää Suomen oma armeija sodan päätyttyä. Kansanarmeija oli tarkoitus koota Neuvostoliitossa asuvista suomensukuisista kansoista, pääasiassa karjalaisista, inkeriläisistä ja Suomesta Neuvostoliittoon loikanneista henkilöistä. Käytännössä se ei kuitenkaan onnistunut, vaan armeijaan jouduttiin määräämään myös valkovenäläisiä ja muita ulkoisesti samannäköisiä kansalaisia.lähde?
Katso myös
Lähteet
- Vuoristo, Pekka: Terijoen hallitus. Helsingin Sanomat, 13.2.2009, s. A5.
- Helin, Ronald Arthur: Economic-geographic Reorientation in Western Finnish Karelia: A Result of the Finno-Soviet Boundary Demarcations of 1940 and 1944, s. 101. National Academy of Sciences, National Research Council, 1961. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
Aiheesta muualla
- Westerlund, Seppo: Neuvosto-Suomen virallinen historia Kaltio: Pohjoinen kulttuurilehti. Numero 3/2001.