Nestori Telkkä

Nestor (Nestori) August Telkkä (vuosina 1912-1917 Nestori Elo,[1] 21. joulukuuta 1875 Tottijärvi – 20. lokakuuta 1919 Pulkkala) oli suomalainen torppari ja poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1908–1911.[2] Hänet tunnetaan myös yhtenä vuoden 1906 Laukon torpparilakon johtajista. Sisällissodan jälkeen Telkkä pakeni Neuvosto-Venäjälle, jossa hän myöhemmin kaatui Venäjän sisällissodan taisteluissa.

Nestori Telkkä
Nestori Telkkä vuonna 1908.
Nestori Telkkä vuonna 1908.
Kansanedustaja
1.8.1908–31.1.1911
Ryhmä/puolue SDP
Vaalipiiri Hämeen pohjoinen
Henkilötiedot
Syntynyt21. joulukuuta 1875
Tottijärvi
Kuollut20. lokakuuta 1919 (43 vuotta)
Pulkkala
Ammatti torppari, myymälänhoitaja

Elämä

Lapsuus ja nuoruus

Nestori Telkän vanhemmat olivat Karkussa syntyneet Heikki Mikonpoika Telkkä (1824-1900) ja Henriikka Vilhelmiina Myllymäki (s. 1840).[3] Hän kävi kolme vuotta kansakoulua ja viljeli synnyintorppaansa vuodesta 1898 lähtien.[4] Laukon kartanolle kuulunut torppa käsitti noin 30 hehtaaria peltoa ja laidunmaata.[5]

Torpparilakko ja eduskunta

Telkkä vaikutti suurlakon jälkeen perustetussa Tottijärven työväenyhdistyksessä. Hän osallistui muun muassa Tampereen torpparikokoukseen paikallisten torpparien edustajana.[6] Toukokuussa 1906 Telkkä oli mukana esittämässä Laukon torpparien vaatimuksia työolojensa parantamisesta parooni Herman Standertskjöld-Nordenstamille. Kiistaa seuranneen lakon aikana hänen torpassaan järjestettiin joukkokokouksia.[6] Seuraavana talvena Telkkä perheineen joutui kodittomaksi, kun lakkoa edelleen jatkaneet torpparit häädettiin asunnoistaan. Myöhemmin Telkkä sai työpaikan Laurila Osakeyhtiön perustaman Tottijärven Työväen Osuuskaupan hoitajana.[7] Keväällä 1907 hän osallistui Suomen Ammattijärjestön perustavaan kokoukseen Tottijärven työväenyhdistyksen edustajana.[8] Samana syksynä Telkkä ja kolme muuta torpparilakon johtohahmoa saivat kuukauden vankeusrangaistukset kotirauhan rikkomisesta Laukon kartanolla pidetyn mielenosoituksen johdosta.[7]

Telkkä valittiin kansanedustajaksi vuonna 1908.[2] Kaksi vuotta myöhemmin hän toimi puheenjohtajana Tampereella pidetyssä kolmannessa yleisessä torpparikokouksessa, jossa perustettiin Suomen Maanvuokraajain Liitto.[9] Telkkä istui eduskunnassa kolme vaalikautta, kunnes putosi vuoden 1911 vaaleissa.[2] Eduskunnan jätettyään hän osti huutokaupalla Laurila Oy:n omistaman tilan päärakennuksen Tottijärven Pajulahdesta.[10]

Viimeiset vuodet

Helmikuun vallankumouksen jälkeen Telkkä toimi vuosina 1917-1918 Helsingin poliisilaitoksen toimistovirkailijana.[2] Sisällissodan aikana hän työskenteli punaisten Hämeen läänin lääninhallituksessa Hämeenlinnassa.lähde? Telkkä vangittiin sodan loppuvaiheessa, mutta hän onnistui karkaamaan Hämeenlinnan vankileiriltä. Telkkä oleskeli ilmeisesti Norjassa ja Ruotsissa ennen siirtymistään Neuvosto-Venäjälle.[7] Venäjän sisällissodassa Telkkä taisteli Eino Rahjan johtamaan Pietarin kansainvälisen sotakoulun suomalaiskomppaniassa, joka lähetettiin Pietaria kohti hyökkäävää valkoisten panssariosastoa vastaan. Hän kaatui Pulkovon taistelussa 20. lokakuuta 1919.[11] Telkkä julistettiin kuolleeksi vuonna 1967.[7]

Perhe

Nestori Telkän ensimmäinen puoliso oli Hämeenkyrössä syntynytt Fanni Mariaana Eenokintytär (1876-1911), jonka kanssa hän avioitui vuonna 1899. Pariskunnalla oli kaksi lasta. Vuonna 1913 Telkkä meni naimisiin tottijärveläisen Hilda Silverbergin (s. 1892) kanssa.[3]

Lähteet
  1. Nimenmuutos. Työmies, 20.6.1917, nro 163, s. 8. Kansalliskirjasto. Viitattu 14.1.2023.
  2. .aspx Nestori Telkkä. Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 13.2.2007.
  3. Nestor August Telkkä 20.6.2022. Geni. Viitattu 14.1.2023.
  4. Punaset II : v. 1908 valittujen sosialidemokratisten edustajien kuvat ja elämäkerrat, s. 76. Helsinki: Työväen Sanomalehti, 1908. Teoksen verkkoversio (PDF).
  5. Lagerstam, Liisa: Paronin aika Laukon kartanon historia. Laukon kartano. Viitattu 14.1.2023.
  6. Valkama, Minna: Vesilahden torppariajan historiaa 2000. Narvasoft. Viitattu 14.1.2023.
  7. Kaarninen, Mervi: Laukon häädöt 1907 Agricola. Viitattu 14.1.2023.
  8. Kokouksen edustajat Suomen Ammattijärjestön perustavan kokouksen pöytäkirja. 1907. Suomen historian dokumentteja. Viitattu 14.1.2023.
  9. Rasila, Viljo: Torpparikysymyksen ratkaisuvaihe : Suomen torpparikysymys vuosina 1909–1918, s. 85. Historiallisia tutkimuksia 81. Helsinki: Suomen Historiallinen Seura ; Kirjayhtymä, 1970.
  10. Sosialistien asutustoiminta. Tampereen Sanomat, 10.8.1911, nro 183, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 14.1.2023.
  11. Sillanmäki, Jouni: Panssarintorjuntaa Pulkovon kukkuloilla 1919. Panssari, 2003, nro 2, s. 14. Hämeenlinna: Panssarikilta. Arkistoitu sivu. Viitattu 13.2.2007.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.